Vieläkin ongelmia tuohon droneen
tallennettujen tietojen kanssa,
kun toistaiseksi on käytössä
vain yksi SD-kortti.
Kuvat ja videot menee
aina ensin johonkin kopterin
pieneen välimuistiin, cacheen.
Harmitti kun eilen näytti siltä,
että sain vahingossa
otettua kivat kuvat Vätternistä.
Tallensin ne johonkin ennen
cachesta poistamista,
mutta niitäpä ei löytynyt
kauko-ohjaimen puolella olevista albumeista,
ei mistään puhelimen galleriasta,
ei minkään laitteen ladatuista kansioista,
ei pilvistä, ei Google kuvista...siis ei mistään.
Äsken keksin kokeilla vaihtaa SD-kortin
paikkaa kauko-ohjaimen uumenista
kopterin persuksiin.
Laitoin kaikkiin laitteisiin virrat eli
kopteriin, kauko-ohjaimeen
ja puhelimeen.
Ja tyyliin kaikki wifit, bluetoothit,
lähijakamiset, piuhat kiinni
ja DJI-sovelluksesta
(sillä oikealla versiolla)
sain lopulta eilen
kadonneet kuvat
takaisin näkyviin!
Eli tässä eilisen majapaikan,
heppatilan, tiluksia.
Sitten on kuvia järvelle.
Ja lopuksi zuumaus harjoitus heppaan.
-------------------------------------------
Kyllä täällä Ruotsissa on kaikki hyvin.
Omenaa voi ostaa tienvarresta itsepalveluperiaatteella.
On tukevat sillat, ainakin verrattuna Messilään.
On puissa helakan keltaista väriä.
On punertaviakin värejä.
Paikoin löytyy myös pinkkejä sävyjä.
Tänään tuli muutama suihku matkalla
eli näkyi erilaisia sinisiäkin värejä.
Pellot on vielä vihreinä
ja sokerijuurikkaita on vasta alettu keräilemään.
Villisikoja pitää varoa, ettei ne aja päälle.
Isoilla teillä ei ole kameroita,
mutta pikkuteillä on ja ne on kaikki tätä uutta mallia.
On kauniita saaria.
On idyllisiä pikku kyliä.
Yystadia kohti ajellessa, alkoi olla enemmän peltoja.
-------------------------------------------
Varasin vasta aamulla tämän yön
majapaikan Ystadista.
Koitin pitkästä aikaa Airbnb:tä
ja löytyikin yöpyminen 39 eurolla,
siis vielä halvempi kuin eilinen.
Löysin paikan sijainnin ja tasan silloin olin
oven takana kun olin
vuokranantajalle ilmoittanut,
mutta kukaan ei tullut avaamaan.
Talo näytti mihinkään toimintaan
käytettynä ihan liian hiljaiselta.
Laitoin sitten Airbnb viestien lisäksi
whatsappia, että olen tässä pihassa,
mutta kukaan ei tule avaamaan.
Mitään vastausta ei kuulunut,
joten soitin, mutta
- numeroon ei juuri nyt saada yhteyttä.
Oli siinä esitteessä onneksi
kaksi muutakin numeroa,
mutta kumpaankaan niistä
ei saanut yhteyttä!
Eli olinko tullut Airbnb-kusetetuksi?!
No lähdin sitten takaisin autolle kävelemään,
vilkaisin ikkunoita,
niin ihan kun olisin nähnyt
valon johonkin ikkunaan syttyneen...
...kävelin takaisin rappusille aikomuksena
koputtaa uudelleen ja paljon kovempaa,
niin ovi avautui jo ennen koputusta
ja joku taiteilijan näköinen
ukkeli alkoi jutteleen,
että majoitushomma ei ole ollut enää
kuukauteen käytössä.
toiminta on lopetettu,
koska tulee talvi.
Ihmettelin ja näytin
tänään aiemmat käymäni viestit
jonkun Lauran kanssa
ja osoite oli sama
ja yöpyminen maksettukin etukäteen.
Sitten mies sanoi,
että Laurahan on Kolumbiassa,
eikä kukaan ole hänelle ilmoittanut mitään.
että joku on viestitellyt yöpymisestä
tänään minun kanssa.
Ihmeteliin siinä, että miten
näin on päässyt käymään,
että olen pystynyt Airbnb:n kautta
edes mitään enää heiltä varaamaan.
Ehkä heidän talvitauko ei ollut mennyt perille
ainakaan sinne kotisivuille asti .
No mies sitten sanoi,
että kyllä heillä yöpyä voi,
mutta huoneet on valitettavasti lähes kylmillään,
mutta hän voi laittaa patterit
heti päälle.
Sanoin, että ei se kylmyys mitään haittaa,
nukun vaan yön ja jatkan matkaa.
Ja otinhan onneksi villasukat, pipon
ja pitkät kalsarit matkaan mukaan,
vaikka etelään tähtäänkin.
Aloin tajuta, että minun ei tarvitsekaan
etsiä toista majoitusta
eikä ainakaan nukkua autossa,
pääsen sittenkin yöksi tähän halvempaan versioon.
Ja tuskin voi olla lutikoita,
jos täällä kukaan ei ole kuukauteen majoittunut.
Eli ne Airbnb:n viestit aamulla Lauralta
täytyi siis olla jonkin "tekoälyn tuottamia".
Laura-naikkonen nukkui jossain Kolumbiassa sillä välin.
kun automaatti laitteli minulle
Airbnb:n viestisovelluksesta tervetuloa viestejä.
Laura lopulta oli varmaan
herännyt Kolumbiassa,
koska vastasi sitten
whatsapp-viestiini,
että hänkin ihmetteli,
että kuinka olen pystynyt
edes varaamaan huoneen.
------------------------------------------
No ensimmäisessä Lauran tekoälyn
viestissä tajusin miksi huone on niin halpa.
koska viestissä kerrottiin junaradan äänistä
ja että keittiön pöydällä on korvatulppia.
No...mua ei kyllä yhet
junaradan äänet haittaa,
mutta toisaalta en ole koskaan
asunut alle 10 metrin päästä junaradasta,
jossa on tasoristeys
kelloineen ja valoineen
ihan iholla.
Nyt kun olen illan etsinyt
noita kadonneita kuvia,
kirjoitellut tätä blokia
ja samalla kuunnellut noita ääniä,
niin kyllä tuosta junia menee
useammin kuin Turengissa.
Se tasoristeyksen kellon kilkatus
on kyllä pahempi kuin tämä
itse...junan suhaus.
Olen ylikerrospukeutunut
ja täällä on edelleen
hele..tin kylymä!
Huomenna kyllä suihkasen siltojen
yli johonkin Tanskan eteläosaan.
Hyvää yötä Hanna ja lapset ❤️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti