Trimmausta, muuttoa ja keikkaa



Heinäkuun alku vietettiin
 Tampereen Lapinniemessä,
 tässä saatellaan
 isot tytöt kotimatkalle...


...meidän miniloma jatkui,
Enna nauttii kylvystä ja katsoo samalla
filmejä puhelimelta...



...käytiin kylpylässä palloa pelaamassa
ja muksut treffasi Espanjan reissun kavereita...

...Luka ja Eemeli huikopalalla...


...Enna ja Iiris kävi
pomppimassa Superparkissa...


...sitten Enna oli Iiriksellä kylässä
ja Eemeli poikien kanssa Särkänniemessä,
joten pääsin golffaamaan,
nyt on Pirkkalan kenttä 
kierretty kokonaan...

...mukavan haastavia väyliä...



...sitten kuunneltiin pummilla 
Tammerkosken sillalla 
Vartiaisen Jenniä, 
esityksenkin näki teltan raosta...



...ehdittiin Panimoon syömään
ennekuin keittiö meni kiinni.
Voi kun osaisi itse tehdä kotona
samanlaiset valkosipuli etanat...



...sitten vielä hetkeksi Paapan kapakkaan...


Perjantaina taas kaikkien
kamojen pakkaus autoon
ja kotimatkalle...

...Eemeli halusi ehdottomaasti nähdä
Valkeakosken, koska Kontio ja Parmas
on kuvattu siellä.

Ajattelin, että eiköhän tuon pysty toteuttaan,
onneksi se ei halua tänään New Yorkiin.

Ehditään kurvaisemaan
Valkeakosken kautta,
matkalla pysähdyttiin katsomaan,
onko rengas irti, kun vipottaa
ihan kauheasti, ei ollut
ainakaan kokonaan irti, 
varmaankin vanne vaan niin kiero.

Pongattiin samalla hauska maalaus 
kuorma-auton lavan sivusta...




...saavuttiin Valkeakoskelle...



...ei löydetty Kontion poliisiasemaa,
mutta mokkapirtti löytyi helposti...



...Sääksmäen sillalla pysähdyttiin
jätskitauolle...




...sitten nopeasti kamojen purku autosta
ja illaksi ikkunanpesukeikalle Harvinaisten kanssa...



...seuraava päivä meni häissä
 tarjoiluhommissa...




...oli taas Emmissä tehty komia kakku...



...sillä välin muksut oli 
vissiin leikkiny puhelimilla...




...sitten testasin töihin kulkemista
Malmin suunnalta, hotelli oli
edullinen ja vaatimaton.

En nähnyt kuin yhden rotan
kipittävän ulkona roskiksen vieressä.

Telkkarista ei kuulunut jalkapallo
kisoista peliajan selostus
ollenkaan, mutta yleisön äänet kyllä?




...Laajasalosta löytyi pieni
viehättävä par3-kenttä,
vähän niinkuin olisi pelannut
jossain aarniometsässä...




------------------

Sitten juhlittiinkin jo 
Kauriinmaan takapihalla
18-vuotis synttäreitä...

...ohjelmanumeroita tuli ihan
extempporee, huikeita
laulajia...



...oli ihan mahtavat kesäbileet,
ei ihme että terassi pikkasen petti,
meitä olikin aika monta...

...onnistuttiin kuvaamaan 
lähes koko porukka...


...siitä Paratiisiin paikallista 
duu-oa kuuntelemaan...



-----------------

Enna osallistui tiistaina elämänsä
ensimmäiseen keppihevosratsastus
kilpailuun, eikä sitä haitannut 
vaikka jäi jumboksi, 
(Enna oli päätä lyhyempi muita)
kaikki sai palkinnot,
pääasia että tyttö oli
ehjin nahoin maalissa,
sen verran vaarallinen laji,
että on kypärä pakko,
voihan sitä pudota vaikka hevosen selästä....




...koska Eemeli on hevosille 
tosi allerginen, niin sillä välin
kun Saikku oli Ennan kanssa
raviradalla kisoissa,
mentiin pojan kanssa shoppaileen 
ja syötiin lehtipihvit
Riihimäen Pizza Buffassa.

Lautanen tuli pöytään
epäilyttävän nopeasti,
hyvä että kerkesin alottaan
edes salaattia syömään.

No ruoka oli jo tullessa niin
kylmää, että pihvin päällä
kököttänyt grilivoinpalanen
ei sulanut yhtään!

Kermaperunatkin oli
kylmää mössöä...

...mutta oli pakko syödä 
kun oli niin nälkä...

...jätettiin liikkeeseen palautetta.




-----------------

Auringossa seisonneessa autossa
on aika lämmintä,
ei kyllä mikään ihme, 
mittari näyttää,
että ulkonakin on +38!




Kodassakin tarkenee,
 kun käy paistamassa mukeloille
iltapalaa...



...haukku pitää välillä hakea
sisälle viilentymään.




----------------

Töissä tuli puhetta haukkujen trimmaamisesta,
kysyin, että voisiko tuollaisen
 Lapinporokoiran tyylisenkin trimmata,
jotta sillä ei olisi helteillä
niin kauhean kuuma.

Kuulemma voi sellaisenkin
trimmata ja karvaisen
haukun fiilis voi kesähelteessä
helpottaa oleellisesti...

...olin aiemmin huomannut 
parit karvapallot olkkarin matossa,
TAASKO sillä alkaa
se kamala karvanlähtö...hmmm...

...se trimmaus voisi olla
helpotus myös minulle!

Siitä se idea sitten torstaina
lähti ja perjantaina haukulle oli
jo varattu aika käsittelyyn.

Enna oli toimenpiteessä mukana,
koska olin itse töissä...

...haukku on kohta jo 11 vuotias...

...eikä siltä meinaa saada
nassusta punkkiakaan koskaan 
mitenkään helposti,
pyörii kun väkkärä
heti kun näkee pinsetit...

...ajattelin, että jos se raukka pelkää
jotain trimmaushärveliä 
vähääkään yhtä paljoa,
niin tuskin toimenpide edes onnistuu...

...ohjeeksi tytölle sanoin,
että ottaa makupaloja mukaan,
kehuu ja rapsuttaa sitä 
repukkaa kokoajan...

...lopunkaiken kaikki pesut,
kuivaukset, trimmaukset ja
kynsien leikkuutkin oli menny hienosti.

Koira olikin ollut ihan rauhallisesti!

Kuva ennen...


...ja jälkeen!



Koska vain häntä ja pää jätettin leikkaamatta,
niin näin paljon lähti tavaraa...


...mutta sen verran jäi, 

ettei tarvi laittaa 
ulkoiluajoille aurinkorasvaa.

Kyllä karvaturrin olo varmasti helpottui,
ainakin jaksaa nyt haukkua 
vielä normaalia enemmän.

Trimmauksen jälkeen
Enna rapsutteli illalla Chilin
lyhyttä turkkia ja totesi...

- Onneksi sen pää jäi ehjäksi!


----------------

Vanhin tytär teki muuttoa
Joensuuhun noin 5 vuotta sitten
ja sanoi, että hänen laskujen mukaan
se olisi hänen elämänsä 16. muutto,
pitääkö äiti paikkansa?

Ootas kun mä lasken, 
sä synnyit Sääjärventielle,
sitten muutettiin Yrttitielle,
sitten muutettiin Riihipolulle,
sitten Hattulaan Marttaristintielle,
sitten Hämeenlinnaan Fasaanintielle,
sitten takaisin Turenkiin Valimonkujalle,
sitten Kuminatielle,
sitten takaisin Hattulaan Lehijärvenrantatielle,
sitten takaisin Turenkiin Hausjärventielle,
sitten muutit opiskelijaboxiin Poltsarille,
sitten muutettiin Riihipolulle,
sitten taas Hausjärventielle,
sitten muutit omillesi Jukolaan,
(ostit sen ison sohvan)
sitten sua muutettiin Katisiin,
(sitä sohvaakin roudattiin)
sitten muutit Hattelmalantielle,
(ja taas sitä sohvaa kannettiin)
nyt muutat Joensuuhun,
joo kyllä tämä on sulla 16. muutto.

Sitten lainattiin iso kelkkakärry
ja vietiin kamat Joensuuhun Saikun
ja Heidin kanssa ennen lukukauden alkua.
(Muistaakseni toinen kerros eikä hissiä
ja taas sitä isoa sohvaa
roudattiin rappusia pitkin.)

Joensuussa hän joutui muuttamaan
kaikista pahamaineisimmalle asuntoalueelle,
siellä alueella käy kuulemma
poliisiauto ja ambulanssi
useammin kuin kaupungin bussit.
Tuolla kerrostaloalueella
telkkareita lentää
ikkunoiden läpi,
tappeluita yms meteliä.

Vähän jännitti meitä molempia,
sillä tyttö ei tuntenut Joensuusta
ennestään yhtään ketään,
ainoastaan yksi haukku, Siru, 
oli hänellä mukana, tuttuna kaverina.

No, keväällä lähdin noutamaan takaisin
molempia maailmalle muuttaneita tyttäriä.
Ei muutakuin kelkkakärry 
taas perään ja ensin nokka kohti Kuopiota,
Sonjaa noutamaan.

Siltä opiskelijalta
 ei tullut kyytiin
kuin muutama kassi.

Ja Saikulle olin sanonut,
että ajetaan Sonjan kanssa
Kuopiosta yöksi Joensuuhun
siihen sen sohvalle, 
että siivoo ja 
pakkaa kaikki muuttokamat 
laatikoihin valmiiksi,
niin ei tarvii aamulla kun juosta
rappusia alaspäin viemään
laatikot ja mööpelit
(ja se sohva!) kyytiin 
ja lähteä kotimatkalle...

...päästiin myöhään Joensuuhun,
niin tyttö oli kerrostalon
alaovella vastassa ja itkeä
tihrusti...

...ajattelin, että mitä kauheaa 
on sattunut, tuo tyttö ei mistään
pikkujutuista pillitä...

...siellä se nyt vollasi,
mentiin halaamaan...

- Mikä on hätänä?

- Mä en halua muuttaa täältä
pois, nää kaikki ihmiset on
täällä niin mukavia!

Huh, onneksi ei ollut 
mitään vakavaa.

Ilmeisesti asuntoalue
oli ollut mainettaan parempi.

No sitten mentiin sisään,
niin siellähän oli vielä
lähes kaikki pakkaamatta,
verhot ikkunoissa,
astiat pakkaamatta ja
tiskit tiskaamatta!

Mun sukka tarttui lattiaan, 
kysyin, että miksi ei ole
pakattu eikä näköjään 
siivottukkaan valmiiksi?

Kyllä hän kuulemma oli sen lattian 
jo kertaalleen pyyhkinyt, 
kun oli niin hirveästi
läikkynyt edellisenä iltana.

Heillä oli ollut luokan kanssa 
superkivat jäähyväisbileet,
oli tullu koululta kivoja
opettajiakin mukaan juhlimaan.

No seuraavana päivänä sitten
pakattiin ja siivottiin porukalla, 
kannettiin taas sitä sohvaa...
...saatiin tyhjistä 
pulloista monta kymppiä.

Sitten tyttö oli hetken kodittomana
(asui pihassa asuntoautossa),
kunnes sai kämpän Kylätieltä
3. kerros eikä hissiä,
sitten mulla alkoi mennä jo 
tosissaan hermot siihen sohvaan!

No sohva oli vähän liian iso 
siihen yksiöön, joten se
myi sen Sarille,
taas kärry perään,
hakemaan se sohva alas
sieltä kolmannesta kerroksesta
ja roudaamaan se Hattulaan.

Hikipäässä meuhkasin tytölle,

- Tää on sitten VIIMEINEN kerta,
kun mä nostan tätä sohvaa
ja jos se kerrankin vielä tulee 
tähän kärryyn, niin ajan
suorinta tietä
 Karanojan KAATOPAIKALLE!

--------------

Eikä ne muutot vielä 
siihenkään loppuneet,
taisi olla välissä pari omaakin muuttoa
ja Sonjakin muutti Vantaalle,
 opiskelijasoluun
tietenkin 3. kerros,
kuuma rappukäytävä
 eikä hissiä! 

(senkin sohva oli ärsyttävän
painava ja kerrostalon
kierreportaat on 
jotenkin hankalat!)

Sitten Saikku muutti Kajaaniin,
mutta onneksi mun ei tarvinnut osallistua
enää muutakuin sulattamalla pakastin
vanhasta kämpästä,
siivous ja avainten palautus.

Sitten Sonja muutti Hiekkaharjuun,
roudattiin taas kamoja, mutta 
nyt mentiin onneksi 
3. kerroksesta alaspäin,
sen sohvan sai viedä onneksi
suoraan kaatopaikalle.

Ja nyt kuun lopussa Sonja muuttaa
Hiekkaharjusta Oulunkylään,
eli taas on hikinen iltapäivä tiedossa!

-----------------

Muistan erään kerran, 
kun oltiin muksujen kanssa 
reissuun lähdössä ja
sanoin Saikulle, että
tulet sitten ulos valmiiksi,
kun tullaan sua noutamaan.

Hermot kiristyi, kun
kurvattiin pihaan
eikä sitä tyttöä näkynytkään 
missään valmiina odottamassa.

Joudunko mä ettiin 
vielä parkkipaikan
ja lähteä pimpotteleen ovikelloa!

Sitten takapenkillä Eemeli
kysyi, että miksi sä tänne ajoit,
eihän se täällä asu enään?

AINIIN! Sehän asuukin nykyisin 
toisella puolella kaupunkia.
Ei ole todellista, mä en enää
muista missä mun lapseni asuu!

Sitten soitto tytölle,
että tullaankin vähän myöhässä,
kun oltiin väärässä 
osoitteessa odottamassa 😆


------------------

No...nyt Saikku tekee (19.) muuttoa
Kajaanista takaisin Hämeenlinnaan.

Eemelillä oli kello herättämässä
perjantaiaamuna klo 4.30,
että kerkee syömään aamupalan,
koska viideltä oli muuttojengin
lähtö Kajaaniin
hakemaan ensimmäistä kuormaa.

Itse en onneksi päässyt osallistumaan,
kun pitää käydä töissä.

Siinä sitten heräsin monta kertaa,
kun poika ei herännyt kelloonsa
ja sitä piti erikseen herätellä...

...sain Eemelin ylös ja
yritin ottaa vielä tirsat,
kun oma kello soittaa 
vasta tunnin päästä...

...sitten heräsi Ennakin,
kun terassilta kuului 
muuttojengin pulina,
sitten ne alkoi koputella 
 ikkunaa, Enna sisäpuolelta
ja Timppa ulkopuolelta...

...ei siinä metelissä mitään 
tirsoja pystynyt enää ottamaan!

No pääasia, että itseni ei
tarvinnut osallistua siihen keikalle.

--------------------

Perjantai-aamuna Ruoholahteen kävellessä
sai pomppia monien vesilätäköiden yli.




...mutta kotiinpäin käpötellessä
kadut oli jo kuivuneet
ja jengiä hirmuisesti 
taas liikenteessä...



...Tikkurilan jälkeen alkoi näkyä
tosi tummia pilviä...


...ja olipa Turengissakin pieni ukkoskuuro...

...illalla kymmenen aikoihin
saapui väsynyt 
muuttoporukka Kajaanista.

Ajattelin tehdä oikein gourmee
sapuskan ahkerille muuttajille.

Keitin pottuja, 
pistin lämminsavulohen 
lämpiämään,
tein bearnaisvoikastikkeen
ja hain vielä pihalta tilliä
(vai olikohan se päivänkakkaraa)
pottujen ja kalan päälle.

Kehuivat ruokaa, 
kastike kuulemma tosi hyvää.

No niin pitikin, laitoin yli 100 grammaa
voita ja veden korvasin kermalla.

Eemeli vähän valitteli,
että ei jaksa kaikkea
lautaseltaan loppuun syödä.

Sanoin, että antaa loput lohet
tuolle meidän trimmatulle
laihtuneen näköiselle koiralle.

------------------

Lauantaina muuttoporukka
lähti purkamaan kuormaa,
olikin aika tiiviisti pakattu...





...minä hyppäsin 
Turengista junaan,
treffattiin Minnan kaa
Hämeenlinnan asemalla,
sitten mentiin IC:een
ravintolavaunussa
Riihimäkeen ja
siitä hypättiin Lahden junaan.

Oltiin jääty pois oikealla asemalla,
oli tutut hyppyrimäet näkyvissä...





...hetki palloiltiin keskustassa
etsimässä linja-autoa,
joka veisi keikkapaikalle.



Kun nähtiin linkkujonon pituus
päätettiin lähteä kävellen Mukkulaan...

...löydettiin keikkapaikka...



...sen verran myöhässä oltiin,
että eka bändi lopetti justiin...

...siinä helteessä reput selässä
oltiin talssittu kilometritolkulla,
joten IHAN pikkasen meinas pukata soijaa...




...kaikki kuvat ei ihan onnistunut...



...Nightwishin keikka oli ihan huippu hieno,
olisivat voineet soittaa vielä lujempaakin...

















Blogitekstisuositus

Krabi, Surat Thani, Hua Hin ja Bangkok

Lento Tukholmaan Ensimmäinen lento Tukholmaan  lähti niin pahasti myöhässä,  että alkoi jännittämään  ehditäänkö Thaimaan  ja...