NYCin loppu

Tässä metrotunnelissa 

Ennan odotus palkittiin,

hän bongasi rotan raiteilta...

...oltiin lauantaina matkalla 

luonnontieteelliseen museoon...

...vaihdettiin jossain kohtaa mielestämme

oikean väriseen metrolinjaan,

mutta hypättiinkin

 vahingossa johonkin Express-metroon...

...se pyyhälsi kaikkien asemien ohi...

...sen museonkin, joten jouduttiin

meneen melkein Harlemiin asti

kääntymään...

...ja se on kai sitten sellaista aluetta,

ettei kauheesti kantsi valkoihoisen

sinne mennä elvisteleen...

...onneksi saatiin vaihdettua

raiteen puolta maan alla

ja päästiin paikallisella

metrolla takaisin päin...

...ja opittiinpa taas tsekkaamaan 

vähän tarkemmin niitä linjoja...

...löydettiin se museo...

...ja jouduttiin jonottamaan 

turvatarkastukseen...

...mutta säästettiin toinen jonotus sisällä,

koska liput oli hommattu netistä

juuri ennen lähtöä...

...museossa oli tosi huonot opasteet,

eksyiltiin siellä ihan huolella,

kun meillä oli varattu ajat etukäteen 

neljään eri esitykseen...

...ja noita esityspaikkoja

muutkin ihmiset tuntui 

siinä valtavassa

rakennuksessa etsivän...

...museon karttakaan ei yhtään 

auttanut asiaa,

koska esityspaikkoja

ei siihen oltu merkattu...

...ensimmäinen esitys meillä oli

sellainen Näsineulan planetaarion

tapainen puolipallon 

muotoiselle katolle heijastettu

esitys maailmankaikkeudesta...

...toinen esitys oli 3D-laseilla

valtameristä ja niiden 

omituisista otuksista...

...perhosjuttu jätettiin väliin,

koska oli pakko mennä museon

ravintolaan välillä syömään...

...viimeinen ei ollut suoranaisesti 

mikään esitys, 

vaan lisämaksusta jengi

pääsi sellaiselle dinosauruksista

kertovalle käytävälle...

...Enna halusi mennä 

samaan kuvaan T-Rexin kanssa...

...mutta olihan museossa sitten

todella paljon muuta,

vaikka jos ei olisi halunnut

esityksiin osallistua lainkaan...

...nämä täytetyt otukset

oli ihan hauskoja...

(valokuvissa nuo näköjään

näyttääkin ihan tavallisilta tauluilta,

vaikka oikeasti ovat ikkunan takana

hienosti tehtyjä tilanteita)

...tässä taisi olla noin 

1500 vuotta vanha puu,

josta oli tuotu siivu museoon...

...tämän hyttysen pistosta

varmaan voi tulla iso malaria...

...maapallosta ja sen

magneettikentistä ja kaikenlaisista sisuksista ym

kertova osasto oli mielenkiintoinen,

pelkästään tätä maapallon syvimpiä

ja korkeimpia kohtia olisi

voinut tutkia tarkemminkin,

nehän ei välttämättä mene 

ollenkaan rantaviivojen mukaisesti,

mutta tuosta kohtaa nyt vähän erotti 

Ranskan ja Espanjan muotoja...

(Suomi oli niin korkealla,

ettei ylettänyt kuvaamaan)

...siinäpä meidän kaikkien sukupuu

pääkallojen kehityksellä mitattuna...

...ja näin niistä kalloista
tehdään "normaaleja"...

...aika pikkuisia ja karvaisia veijareita

oli meidän isovanhemmat...

..ja sitten tälläkin osastolla

oli noita aika taitavasti tehtyjä

täytettyjä immeisiä...

...avaruus-osasto oli kanssa

tehty hyvin mielenkiintoiseksi...

...joku vissiin vihjaisi,

että kannattaisiko tällaisella

reissulla keskittyä vaan 

pariin kohteeseen perusteellisemmin...

...niin sanonpa vaan,

että yritäppä keskittyä

edes luonnontieteelliseen 

museoon perusteellisesti,

niin siinäpä menisi pelkästään

jo puoli viikkoa...

...aika valtava pytinki

ja NIIN paljon kaikkea,

ettei me jaksettu 

ainakaan yhtään enempää,

vaan eksyttiin taas 

Times Squarelle, pipo-ostoksille...

 ...ja huikopalalle...

...sitten vimppa kuva New Yorkin hälinästä...

...ja sitten siihen koppiin

taas nukkumaan,

sillä seuraavana päivänä

piti pakata kamat takaisin

reppuihin ja tuli aika lähteä

kohti lentokenttää...

...sekoiltiin taas ihan huolellisesti

metrojen kanssa, 

vaikka luultiin jo osaavamme...

...ensimmäinen errori tuli siinä,

kun mentiin heti alkuun

yli yhden aseman...

...ja sitten siinä matkalla keksittiin

toinen reitti, toisen aseman kautta...

...aikalailla tuurilla selvittiin yht'äkkiä

siihen metroon mikä vie alkumatkan

Expressinä Jamaikalle asti...

...ja siinäpä pojat järjesti meille 

metrossa matkaohjelmaa...

...kartasta katsottuna näytti siltä,

että jos jäädään yhtä asemaa ennen

Jamaikan asemaaa,

niin olisi lyhyempi matka

kävellä AirTrainiin,

mutta ei se sitten

ollutkaan niin...

...käveltiin sitten kumminkin

sinne piippuhyllylle asti...

...ja AirTrainin ikkunasta

katseltiin Manhattanin

pilvenpiirtäjät viimeistä kertaa...

...hirveellä mukamas kiireellä

selvittiin just 2 tuntia ennen lähtöä

turvatarkastukseen,

niin sitten lentokentän tauluille 

alkoi ilmestyä "myöhässä" meidän 

lennon kohdalle...

...päästiin melkein tunnin myöhässä

koneeseen ja sitten tuli ilmoitus,

että koneen jarrujen lämpötilan

kanssa on ongelmia,

joten saatetaan joutua

odottamaan koneessa vielä toinen tunti,

jotta lentovehkeet saadaan kondikseen...

...aloin hermostua,

koneen ilmainen wifi ei toiminut 

useasta yrityksestä huolimatta ollenkaan...

...ja olin ilmoittanut saapumisajan

Miamin hotelliin, enkä ollut vielä

sitä tietenkään maksanut...

...nyt oli PAKKO tilanne

eli matkapuhelinverkko käyntiin

ja viestiä hotellille,

että lento on myöhässä,

joten saavumme vasta noin klo 22 jälkeen...

...no en edes tiennyt,

menikö viesti koskaan perille,

mutta toivoin, 

että meille pidetään
majapaikkaa edelleen varattuna...

...vihdoin päästiin ilmaan...

...täältä tullaan Miami!