Tuusula golf tuli testattua
ihan uutena kokemuksena,
ihan uutena kokemuksena,
kenttä oli ihan jees...
...mutta aika jännä,
että jos lähtee
että jos lähtee
iltakuuden kieppeillä
vielä kierrokselle,
vielä kierrokselle,
niin pitää maksaa koko kierros,
vaikka välttämättä ei ehdi
edes ysiä pelaan,
edes ysiä pelaan,
kun tulee jo liian pimeää.
------------------
Mutta tulihan treenattua,
sillä toissa lauantaina oli
Aulangon Malja kisa,
pääsi kahdella kympillä pelaan,
lisäksi munkkikahvit ja sapuska
kuului kisamaksuun...
...vähän kyllä harmitti herätä kellon
soittoon kisa-aamuna, kun
oli luvattu vielä vesisadetta
ja kovaa tuulta kisapäiväksi,
mutta olihan se pakko
vääntäytyä väkisin pelipaikalle...
...lopunkaiken keli oli
sittenkin ihan siedettävä...
Mutta tulihan treenattua,
sillä toissa lauantaina oli
Aulangon Malja kisa,
pääsi kahdella kympillä pelaan,
lisäksi munkkikahvit ja sapuska
kuului kisamaksuun...
...vähän kyllä harmitti herätä kellon
soittoon kisa-aamuna, kun
oli luvattu vielä vesisadetta
ja kovaa tuulta kisapäiväksi,
mutta olihan se pakko
vääntäytyä väkisin pelipaikalle...
...lopunkaiken keli oli
sittenkin ihan siedettävä...
...ja päivän pelikaverit ihan huikeita,
kiitos Anitta ja Päivi : )
Anitta pelasi niin tasasen
tarkasti ja hienosti,
että joutui lopuksi
tyhjentämään palkintopöydän.
-----------
Lähdin pelipäivän jälkeen
vielä sieniä metsästämään,
kovasti tuli rämmittyä
Nuolialassa ja Monikkalassa...
...Nuolialassa ei ole näköjään yhtään
sientä, jota itse tunnistaisin...
...eikä Monikkalastakaan löytynyt,
kun läjä karhun kakkaa,
ei sillä ainakaan ripulia ole...
...kiivettiin sitten huvin vuoksi
haukun kanssa
Monikkalan mäen päälle...
...sitten eksyin taas niin
totaalisesti, että löytyi väkisin
muutama suppis
ja pari kanttarellia...
...siitä satsista sai just ja just
yhden sienisoossin...
...yritin olla iloinen siitä,
että ne muutamat vahingossa
löytyneet kantarellit oli niin isoja
ja hauskan mallisia....
...ja tulihan askelia päivälle,
yli 20 000, vaikka ei edes
itse tajunnut liikkuvansa,
päivä meni pallon perässä
ja ilta sienten perässä.
-----------------
Sunnuntaina lähdin
varmalle suppispaikalle,
haukku kiipesi ison kiven päälle
ja alkoi haukkua ihan vimmatusti
mäen toiselle puolelle...
...en jaksanut edes mennä
katsomaan, millaista otustase räksyttää, sillä kerrankin
oli jotain kerättävää,
tosin siinä kipollisessa meni
ihan himppasen kauan aikaa,
koska suppikset oli vielä
ihan alamittaisia.
--------------
Täysikuu oli hieno
muutamana iltana,
harmi etten osannut ottaa
siitä yhtään hyvää kuvaa.
--------------
Sitten tuli perjantai,
kimppakyyti ilmoitti
jäävänsä eläkkeelle,
joten en voi aamutuimaan
enää hypätä kyytiin ja laittaa
selkänojaa alas
ja ottaa työmatkalla tirsoja...
...en jatka enää
tulevaisuudessa junalla
Leinelän asemalta työmatkaa...
...Helsingin rautatieasemalla on
kyllä pakko vierailla
vielä jatkossakin...
...mutta Koffin olut-tynnyreiden
hevoskuljetustakaan en tule hetkeen
näkemään...
...sillä seuraavalla viikolla
pitää pitää vähän kesälomaa
ja lähteä Espanjaan lokakuuksi...
...mutta ennen sitä
pitää pitää Eemelin 12-v synttärit...
...Junassa nukkumisen
olen todennut
ihan mahdottomaksi,
kun siellä ei ole
kunnon sänkyjä,
pää retkottaa millon
mihinkin suuntaan,
joten yläniska ja alaselkä
huusi hoosiannaa...
...olin ihan rättipoikkikatkikuollut
viimeisen arkipäivän jälkeen,
että oli pakko ottaa
sapuskan jälkeen pienet tirsat...
...Eemeli halusi itse leipoa synttäreilleen
mustikkasuklaa-muffineja...
...olivat leiponeet yhden satsin
jo ennekuin kerkesin töistä kotiin.
...mutta syntymäpäiville tarkoitetut
muffinit olikin jo loppu,
söivät pirulaiset itse
leivonnaisensa..
...eli oli pakko nousta
sohvan pohjalta kauppareissuun,
sillä lasten tarvii leipoa
uudestaan vielä tupla satsi,
että muffinit riittää synttäreille asti...
...menin sitten tyynynraita
poskessa hakemaan
perjantai-iltana kaupasta
synttärivermeitä...
...ilman muistilappua ainakin
puolet olisi unohtunut...
...kassalla sitten pankkikortti
ilmoitti olevansa viallinen,
mutta sanoin sille kortille, että...
- Nyt et ala ryppyileen,
kohta lähdetään reissuun
ja sitten sun on ihan pakko toimia
tai me kuollaan siellä nälkään!
Kaupan tätiä nauratti
ja heti toisella
yrittämällä kortti
lähti toimimaan...
...mutta siinä samassa minä unohdin
totaalisesti pankkikortin tunnusluvun,
koitin kolme kertaa väärää lukua,
sitten tajusin,
että en pääse tästä
kassalta ikinä,
jos kortti menee lukkoon
liian monesta yrityksestä...
...aloin kuumeisesti pohtia,
että mistä kaivaisin
tunnusluvun tähän hätään...
...onneksi muita asiakkaita
ei ollut tullut vielä selän taakse
perääni jonottamaan...
...muistin, että naapuri kerran
viestitteli mulle sitä lukua,
kun pyysin, että aukaisee
mun postilaatikkoon tupsahtaneet
kirjeet ja lähettää tunnusluvun
heti kun se tulee,
että saan uuden kortin aktivoitua,
kun itse majailin stadissa.
Mutta mitenköhän kauan
siitä viestistä on,
olikos se vanhan
vai uuden puhelimen aikaan,
olikos se tekstiviestillä
vai WhatsApilla,
mistäköhän puhelimesta
sitä pitäis alkaa etsiä...
...sanoin kaupan tätille,
että nyt kyllä menee hetki...
...sitten muistin, että mähän oon
salakoodannu sen yhteen
lappuun lompsassa...YES!
Sehän on paljon nopeempaa
kuin alkaa selata puhelimien viestejä...
...koodilappu löytyi, mutta olin
salakoodannu sen niin hyvin,
että en osannut
itsekkään purkaa sitä,
muistin kyllä samoja numeroita,
mutta järjestys oli edelleen epäselvä!
Ei muutakuin puhelimet käteen
ja WhatsApin arkistoon
ja etsimään keskustelua,
josta saattaisi oikea rivi löytyä.
Löytyihän se lopulta!
Aika hirvee tilanne jokakerta
kun kassalla unohtaa tunnusluvun...
...tää ei ollu ihan ensimmäinen.
------------------
Naapurin Venla, 12 vee,
tuli jeesaan muksuja uuden
muffinisatsin kanssa illalla...
...ja minä aloin tehdä
synttärikakkua yöksi
valmiiksi kostumaan...
...en ole koskaan osannut
leipoa mitään, enkä ikinä
enää edes yritä tehdä itse
kakkupohjaa...
...tuskailin vanhimman tytön
synttärikakun kanssa noin
kaksikymmentä vuotta sitten,
jolloin serkkuni tuli opettamaan
kädestä pitäen, että miten
kaupasta ostetaan valmis
kakkupohja ja sitten sotkotellaan
täytteet ja seuraavana
päivänä koristellaan....
...sillä samalla reseptillä
on kaikki nää vuodet
kaikkien muksujen
synttärikakut tehty...
...mutta lauantai-aamuna
tilanne oli vielä
niin kaaoottinen,
että oli pakko jakaa tehtäviä...
...poppareiden valmistus lankesi
kuitenkin mulle ja äkkiseltään
laskettuna, ainakin kolme pussillista
kärtsäsi mikroon,
kun unohdin vahtia niitä,
kämpässä oli lievä
palaneen popparin dunkkis...
...mutta naapurin Venla oli niin ahkera...
...ja häntä kovasti kehuin,
joten Enna kysyi:
- Maksatko sä äiti Venlalle
palkkaa tästä auttamisesta?
- En maksa nyt kun
vaan ruokapalkkaa,
eli Venla toi tulla synttäreille
koko viikonlopun,
ihan millon vaan
ja vaikka kuinka monta kertaa.
Venla siihen, että:
- Aijaa, olenko mä niinkuin VIP-vieras!
- No todellakin olet
VIPPIEN VIPPI!! 😂
---------------
Sisko meinasi, että lauantaina
hänkin pääsis meille ja voitas
kutsua illalla nuorisoa katsomaan vanhoja
äänitettyjä filmejä, kun nää nykyisin
yli parikymppiset ja parimetriset nuoret
on niissä filmeillä osa vielä alle ja
osa about tasan ala-aste ikäisiä.
Mulle jäi vähän epäselväksi, että
kuinka paljon jengiä jää yökylään,
yht'äkkiä tuli sekin mieleen,
että ei välttis mahduta sohvalle kaikki
samaan aikaan telkusta filmejä kattoon...
(mutta omat muksut voi toki
istua maton reunalla)
...ja mahtuuko nää jätkät
edes pituudesta päätä
kolauttamatta sisälle,
kun mökissä on
huonekorkeus huomattavasti
normaalia matalampi...
...ja kerkeenkö mä jossain välissä
tyynykauppaan...
...sillä Enna soitteli kuukausi sitten
mulle töihin, että hän tarvii vanua
askartelemansa keppihevosen täytteeksi...
...löysin Kampin läheltä
jonkun askartelukaupan ja desi vanua
maksoi yli vitosen...soitin Ennalle...
- Riko joku vanha tyyny
ja ota siitä täytteet keppihevoseen.
Tyttö teki työtä käskettyä...
...ja nyt meille on tulossa
yövieraita ja mulla ei taida
olla enää montaa
ehjää tyynyä jäljellä...
...tosi noloa, emännällä
ei ole tarpeeksi tyynyjä, paitsi jos
keppihevoset käy tyynyistä
yöksi pään alle.
-----------------
Jossain kohtaa synttärivalmisteluja
tuli luppoa
ja aloin vähän
jo pakkaamaan tulevaa
reissua varten...
...mitä ihmettä,
muksujen koulukirjat painaa
ihan hirveästi
ja vie puolet matkalaukusta!
- Onko teidän pakko ottaa
noi ihan kaikki kirjat?
-On.
- Eikö muutama kirja
voitais ihan hyvin jättää kotiin,
sillä mä haluan,
että mun laukkuun
mahtuu myös joku
uimapatja, itselleni,
olen loman tarpeessa
ja aion nukkua ekan viikon
joka aamu niin pitkään kun
unta tulee ja päivät otan
tirsoja uima-altaassa
jonkun kelluvan päällä.
Muksut vastasi tosi tylysti,
- Kaikki koulukirjat on pakko ottaa mukaan.
Laitoin sitten vaan puolikkaan
uimapatjan matkalaukkuun.
----------------------
Lauantaina kello 14
pärähti Eemelin synttärit käyntiin,
pistin pojat verannalle...
...näyttivät viihtyvän
siellä ihan hyvin...
...onneksi keli oli
ihan bueno,
pääsi koko poppoo
juoksemaan pihallakin.
----------------
Lauantai-iltana ei ollut
kuin pari yövierasta,
joten saatiin loput
tyynytkin riittämään...
...Jackson oli myös yökylässä...
...sunnuntaina synttärit
jatkui, ruokittiin loput
mummut ja "papat"...
----------------
Kun loput vieraat lähti...
(tai ihan tuttujahan ne oli)
...hurautin Hämeenlinnaan...
...viimeinen saunavuoro
Harvinaisten kanssa
Minnan väliaikaisen
kämpän hulppealla
Spa-osastolla...
...meillä oli ihan niin hirveästi
kerääntynyt puhumattomia asioita,
että ei meinannut tunti
saunomiseen riittää.
Käytiin sitten saunan lopuksi
vielä Minnan evakkokämpässä
sumpilla ja alettiin miettiä,
että mitä äsken saunassa puhuttiin,
kysyin Pikeltä,
- Minkä takia mun pitikään
tulla teillä vielä tänään käymään?
- En mä muista enää!
- En mäkään!
Kumpikin muistaa, että
jostain tärkeästä on puhuttu
tunti sitten, mutta
kumpikaan ei muista
että mistä!
Minna nuorimmaisena
sentään vielä muistaa jotain,
- Puhuittekste
jostain Espanjan tuliaisista
siinä saunan alkuosassa?
- Ainiin sä lupasit antaa
Johannalle tuliaisiksi
sen muumimukin ja
sen takia mun piti tulla vielä
teille, hakemaan se muki!
----------------
Olihan mulla samaan
suuntaan muutakin asiaa,
piti jättää auto koululle
matkan ajaksi pintakäsittelyyn...
...auton pinnoissa olisi opiskelijoille
ja ammattilaisille
haastetta tuleville viikoille,
sillä takarontin päältä lähti
loputkin lakat kerran kun vein
auton kovavahaukseen Virossa,
kun se pesupoika jynssäsi
niin ahkerasti...
...auton katolta lähtee myös
lakat pikkuhiljaa käveleen...
...takalokarissa on vähän
lommoa ja osumaa,
kun vuosi sitten Espanjassa
tuli ajettua vähän turhan rennosti
tuttuun ahtaaseen parkkihalliin...
...kyljessä on myös vähän skraidua,
kun keväällä vein kottikärryillä
risukuormaa auton ohi
ja yksi risu olikin kuormassa
vähän poikittain, enkä
pystynyt siirtymään autosta
kauemmaksi tai oltais
pudottu kottikärryjen kanssa
kukkapuskaan.
Risu teki naarmun auton kylkeen,
ajattelin että siitä tuli vaan vähän likaa,
joka lähtee pesussa pois,
ei lähtenyt.
Saatiin diili tehtyä
ammattikoulun opettajan kanssa,
kun nyt ei ole varaa laitattaa
kaikkia auton pintoja,
mutta fiksaavat ne pahimmat
ja kiirettä ei ole, en tarvii autoa
viiteen viikkoon.
Opettaja oli huomannut,
että umpiot on vanhuuttaan ihan sumeat...
...no sen olin huomannut itsekkin,
sillä vain pitkillä valoilla
näkee pimeässä ajaa...
...reilu opettaja lupasi
umpioille kirkastuskäsittelyn
vielä kaupan päälle.
Saas nähdä
jaksaako tyttö jatkaa
oman blokin kirjoittamista,
sieltä voisin käydä katsomassa,
mitä autolle kuuluu.
----------------
Onneksi muuten tarkistin
maanantain lentoajan jo perjantaina,
olin ollut siinä käsityksessä,
että lento lähtee ärsyttävän aikaisin
aamulla klo 6.10.
Olin sopinut että vanhin tyttö heittää
meidät sunnuntai-iltana toisiksi vanhimmalle
Oulunkylään yökylään,
että keretään edes vähän nukkua,
kentällä pitäisi olla varmaan
jo puoli viisi, että varmasti ehtii
kuuden lennolle...
...suunnittelin taksin tilaammista
maanantaille aamuyöksi,
jotta päästään
liikkumaan suht kivuttomasti,
kunnes luin matkalipuista,
etää lähtöaika onkin vasta 14.30!
Olin sekoittanut
meno- ja paluulentojen
lähtöajat keskenään.
Me oltais oltu aamuyöstä jo
kentällä odottamassa, kun
lento lähteekin vasta iltapäivällä.
----------------------
Joten saatiin nukkua maanantaina
sittenkin ihan normaalisti
ja kyyti kentälle järjestyi,
tässä katsotaan vielä
postilaatikosta löytyneitä
koulukuvia ennen lähtöä...
...kyyti tuli sovitusti ja päästiin matkaan,
tosin desibelit takapenkillä oli välillä sitä luokkaa,
että olisikohan pitänyt
mitata muksuilta matkakuume...
...kentällä oltiin
suunniteltua nopeammin...
...sitten vähän huikopalaa...
...ja odottamista...
...lopulta keppihepat repussa
hypättiin koneeseen...
...ja kurvattiin kohti Malagaa...
...en ollut raaskinut maksaa
erikseen valituista istumapaikoista,
mutta penkit löytyi ihan sopivasti...
...lapset pääsi vierekkäin
ja mun penkki oli
heti heidän takana...
...Ennan mielestä
pilvet muistutti poppareita...
...laskeutuminen näytti jännittävältä,
edessä oli hieno ukkospilvi...
...mutta kone taisi kiertää sen,
koska kyyti oli suht tasaista...
...päästiin lentokoneesta pihalle...
Los Bolichesissa pois...
(Espanjalla on oma tuoksunsa,
siihen sekoittuu lämpö, kosteus
ja ihan riikkisen tulee makeata
lisälemua jostain viemäreistä.)
...ja lähdettiin etsimään
kämppää...
...onkohan meillä edes kämppää,
varausmaksun olin kyllä
maksanut jo keväällä.
Olin pyytänyt jo silloin
asunnosta kuvia,
mutta sanoivat, että
netistä kotisivuilta löytyy...
...siellä oli kaikkien kyseisen firman
vuokra-asuntojen kuvia, en tiennyt
mitkä oli vuokraamastani asunnosta...
...eli en tiennyt neliöitä,
en sänkyjen/makuuhuoneiden määrää...
...toki vuokrasopimus oli tehty
jo keväällä, mutta ei siinä
ollut kuin osoite
ja kymmenes kerros...
...mutta pääasia,
että olisi joku katto pään päällä,
ettei sillan alla tarvii nukkua,
vaikka ihan hyvin siellä tarkenisi,
mutta siellä voi haista viemäri...
...avaimet löytyi helpommin,
kun osasin odottaa,
sillä oltiin vasta seitsemän
jälkeen perillä
ja respa oli kiinni,
mutta toteltiin meilillä
tulleita ohjeita...
...oli ihan veikeetä avata
asunnon ovi,
kun ei yhtään tiennyt,
mitä tuleman pitää...
...Yes! Kaksi makkaria,
eli mä saan oman...
...ja parvekkeelta hauskat maisemat
ja ilta-aurinkoon niinkuin pitikin.
...onneksi näkyy myös siivu merta...
...käytävän puolelta voi katsella
aamuauringot...
...ei ehditty kamoja purkaan,
kun muksujen oli päästävä
heti uimaan...
...sen jälkeen ei ehditty
taaskaan kamoja purkaan,
kun piti lähteä syömään...
...ja seuraavana aamuna
oli taas lähdettävä
takaisin altaalle...
...saatiin olla aamupäivä
ihan rauhassa, siellä ei ollut
ketään muita...
...Enna onnistui
ottamaan näin hyvän
kuvan kukkasesta...
...kävin maksamassa lopun vuokran...
(Vuokra 900 e + sähkö
+ netti ja tv-kanavat 75 e
+ joku takuumaksu 100 e
siivousmaksua en vielä tiedä)
...ja tilasin nettimiehen
virittään meille modeemin
ja TV-kanavat...
...suomi-kanavista ei näy
kun nelonen, mutta
eipä tässä kauheasti
telkkua ehdi tuijottaan...
...sillä välin kun nettimies viritteli
boksejaan, kävin partsilta
vahtimassa altaalla
loikoilevia muksuja...
...kylläpä huippaa joka kerta,
kun katsoo partsilta suoraan alas!
...olis pitänyt ottaa kiikarit mukaan!
...käytiin vielä rannalla,
onnistuin nappaamaan
panoraamakuvan...
...käytiin kaikki kastautumassa...
...ja illalla toimitettin
muumimuki ja ruisleipää
Johannalle tuliaisiksi,
samalla päästiin pelaamaan
rantalentistä...
...luulin ensin, että
me pelataan Italiaa vastaan,
mutta siellä olikin
vastassa Venäjä
Hiki tuli ja hiekka lensi 😅
Olin aina haaveillut rantalentiksestä,
vaikka en osaakkaan pelata
ja se oli just niin kivaa
kun olin kuvitellut : )
Muksut pääsi juomatauolla
treenaamaan.
-----------------
Aloin katsella kämppää
vähän tarkemmin...
...tämä on paljon pienempi kuin
viime syksynä, mutta
onpahan lyhyempi matka
veskiin ja jääkaapille...
...makkari-olkkari-partsi-kompleksi
on ihan kiva...
...ja muksuille on oma koppi...
...vessa on pieni
ja tällä kertaa niitä
on vaan yksi...
...edes minä en osaisi laittaa
silikoneita noin huonosti...
...keittiöstä puuttuu tavallinen
kahvinkeitin,
mutta vedenkeittimellä
keitetyt Nescafeet kyllä kelpaa...
...tällä kertaa keittiössä on
kuitenkin uuni...
...astianpesukonetta ei löytynytkään,
mutta onneksi on Enna.
------------------
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti