Talma, Messilä, Hiekkaharju ja yksi eteinen valloitettu : )

Siinä on Vuosaari golffin 

haastavan jyrkät 

bunkkerin reunat...

...pelikeli oli hikinen,

kenttä ihan kivikova, 

joten pallot rullasi todella kauas...

...eikä tullut vieläkään holaria,

vaikka ihan hyvät

mahkut pitäisi olla, 

koska todennäköisyys

on kuulemma 1/2740...

...klubillakin oli hikistä 

pelin jälkeen istuskella.

-------------------

Talma golffin Laakso-kenttä 

tuli uutena valloitettua...

...ekan ysin jälkeen oltiin tauolla,

pelikaverit varotteli 10-väylän greenistä.

Kuulemma se on erittäin

pahasti mäen nyppylän päällä,

griini on siis ihan "sianselässä".

Jos lyönti jää ujoksi,

 se valuu takaisin mäkeä pitkin alas.

Jos lyönti menee pitkäksi, 

niin se valuu toiselle puolelle mäkeä.

Alkoi kuulostaa ihan mahdottomalta

saada palloa ikinä jäämään greenille,

niinpä sanoin laittavani

etukäteen viivan korttiin.

Lähestymislyöntini oli 

tietenkin liian voimakas 

ja pallo valui mäkeä pitkin

 greenin takapuolelle,

yhdellä pelikaverilla jäi 

vastaavasti lyhyeksi,

joten hän oli mäen toisella puolella.

En nähnyt kavereita mäen alaosasta,

chippasin kohti lippua

ja niin teki pelikaveri justiin 

mäen toiselta puolelta

täysin samaan aikaan...

...pallot kuulemma kilkkasivat toisiinsa

ekan pompun jälkeen ilmassa ja 

jäivät tuon törmäyksen vaikutuksesta

greenille, muuten olisi todennäköisesti 

molempien pallot valuneet taas greeniltä alas,

mikähän tuohonkin on todennäköisyys,

että pallot osuu ilmassa toisiinsa,

olisiko siinä tullut kisatilanteessa rankku,

toiselle vai molemmille pelaajille?

Talmagolf vaikutti virkeältä

paikalta ja klubille paistoi 

kivasti ilta-aurinko.

-----------------

Tuona viikkona testasin

töihin menemistä autolla,

parkkihallissa oli hyvin vapaita

paikkoja, koska jengiä oli

niin paljon kesälomalla...

...testasin eri ajoreittejä, koska tietyöt

hidastivat joitakin pätkiä...

...parkkihalliin meno oli niin jyrkkä,

että pohja osui jokakerta 

johonkin kynnykseen,

vaikka koitti vähän erikulmista

tulla sisään ja ulos...

...sitten piti sanoa heipat näille 

kaupunkien katoille,

koska työpaikkalla oli muutto

toisiin työtiloihin.

Kerkesin jalkautua Kaivokselaan,

enpä tiennyt, että siellä on

lähellä Hämeenlinnan väylää

tällainen uimapaikka...

...myös Oulukylästä löytyy kiva rutakko,

missä pääsee uimaan...

...siellä oli myös koris- ja beachwolley kenttiä.

--------------

Yhtenä kuumana perjantai-iltana

ehdittiin Pirkon kanssa kiertään Lepaa,

pikkasen laastaria kantapäähän ja

taas iloinen kierros jatkuu...

...selvittiin maaliin : )

...sitten yritin ehtiä näkemään 

kuunpimennyksen, juoksin

golfmekossa haukun kanssa rantaan, 

eikä sieltä mitään kuuta näkynyt,

hyttyset vaan pisteli nilkat

ja koivet ruvelle...

...mutta ei se mitään,

seuraavana päivänä piti lähteä

etsimään Messilä golf.

Klubi löytyikin ihan mukavasti 

metsän siimeksestä...

...ensimmäistä kertaa törmäsin

näihin varotuskyltteihin...

...olisi siis syytä pysyä väylällä,

metsikössä vissiin sihisee...

...keli oli niin kuuma,

että oli pakko kaataa 

juomavettä vähän väliä niskaan...

...siitä sitten läheiselle leirintäalueelle

saunomaan ja jättään talviturkki,

Tässä Messilän Puerto Banus...

...on se Suomen lämmin 

kesäyö vaan hieno,

on valoisaa ja jengi näkee uida

vielä kymppiuutisten jälkeenkin.

Saunassa kuulin,

että Hollolan keskiaikainen kirkko

kantsii käydä samalla

reissulla kurkkaamassa,

no sinne sitten...

...tämä katto on palanut vaan kerran 

salamasta vuonna 1642...

...tiilipilarit jakaa kirkon "kahtia"...

...vanhat puuveistokset 

kuulemma arvokkaimpia esineitä...

...barokkiurut...

...sitten paluumatkalla 

vaihteeksi golffaamaan,

pakollinen Peltola kierros...

...helteellä tämä on vähän

ärsyttävä ylämäki...

...onneksi on myös alamäki...

----------------

Muksut palasi Norjan reissusta ja

tulivat junalla Turengista Tikkurilaan...

...Ennaa jännitti aluksi junamatka 
Tikkurilaan niin kovasti,
että sitä oli alkanut junassa itkettään...

...Eemelin kävi Ennaa sääliksi,
joten hänkin tirautti kuulemma
"myötätuntokyyneleet",
mutta matka meni hyvin
ja iloisia lapsia tuli junasta...

...kysyin, että mikä siinä matkassa

 nyt niin kovasti jännitti,

kun ootte menny junalla 

jo Kajaaniinkin asti kahdestaan?

Kuulemma se "Tikkurila" 

jännitti : )

-------------------

Sonja muutti Oulunkylään,

niinpä alettiin jeesaamaan Sonjaa

mm. Ikean palapelisohvan kanssa...

...seuraavana päivänä lapset kerkesi

poikkeemaan Korkeasaaressa.

Oulunkylän Capperissa käytiin

yhtenä iltana huikopalalla,

(sinne piti varata pöytä!),

siellä oli kuuma ja yhtä kova meteli

kun Espanjan nälkäkadulla.

Yhteinen isohko alkupala

olisi kaivannut jotain 

vihanneksia kinkun ja 

juustojen kaveriksi...

...Sonjan pitsa oli kuiva

ja mun vetinen,

ei oikein tajuttu

miksi tämä ravintola

oli niin suosittu,

melko kalliskin!

Tutustuttiin vähän lähireitteihin.

Minä lähdin aamuisin töihin

ja muksut jäi 

onnellisina kuorsaamaan.

--------------------------

Sunnuntaina lenkitettiin muksut 

ja haukku Kalpalinnaan...

...meillä oli oikein eväät mukana...

Hienosti jaksoivat muksut

pulista koko matkan.

---------------------

Sitten alkoi taas työviikko,

ajoin aamulla Oulunkylään,

jätin auton parkkiin 

ja hyppäsin junaan.

Töistä tullessa päätin

poiketa Oulunkylän aseman

S-marketissa, ostin kaikkea painavaa,

ettei tytön tarvii niitä käsin kantaa,

koska auton olin jättänyt 

aamulla aseman kupeeseen.

Lähdin sitten kävelemään

kädet kauppakasseista

venyen kolmenkymmenen

asteen helteessä kohti autoa,

mutta ei sitä löytynytkään!

Oli pakko laahustaa takaisin päin,

olinkin tullut aseman toisesta päästä

pihalle ja pienen kauppakeskuksen 

toisesta kulmasta ulos ja lähtenyt

tietenkin väärään suuntaan.

Soijaa pukkasi kiitettävästi,

kun vihdoin löysin auton.

Oulunkylä vaikuttaa muuten

ihan kivalta paikalta,

kaikki lähijunat pysähtyy

muutaman minuutin välein,

junamatka keskustaan

kestää 9-10 minuuttia.

Illalla käveltiin lähiseudulla

ja löydettiin

sieltä jopa metsä...

...testailtiin iltamyöhään vielä 

Sonjan eteisen maalaamista

valkosella, 

(oltiin jo aiemmin paklattu

miljoonat reiät)

ei tullut ensimmäisestä

kokeilusta hyvä,

joten valkoinen sai luvan 

jäädä pohjamaaliksi.

---------

Eevan kanssa vaihdettiin kuulumiset 

tiistaina Matinkylässä

(metromatka Ruoholahdesta

sinne kestää noin 18 minuuttia)...

...iltapuhteina kävin ostaan Pukinmäestä

käytetyn fillarin viidellä kympillä...

...keskiviikko aamuna poljin sillä

"naksuvalla" fiketsulla koko

matkan Oulunkylästä 

Bulevardin rantaan.

Hyvin meni alkumatka paitsi

kaikki muut pyöräilijät viuhahteli ohi,

kun en sillä yksivaihteisella rutkulla

viittinyt täysiä sotkea,

ettei tule hiki...

...pari kertaa meinasin eksyä,

kun en ehtinyt katsoa googlemapsia

eikä se tunnistanut 

Pasilan kohdan tietöitä,

myös keskustan kohta oli

ensikertalaiselle ärsyttävä, 

kun en tiennyt mistä

pyöräilijät saa ajaa,

taluttelin jalkakäytävällä

epäselvimmät risteyskohdat.

...kun lähdin töistä

 aloin etsiä pyörää,

niitä oli ilmaantunut 

duunipaikan pyöräparkkiin

 ihan hirveät määrät, 

mietin hetken, 

että näinköhän muistan, 

että minkälaisen pyörän 

eilen hommasin...

...onneksi olin parkkeerannut 

sen väärin päin telineeseen,

sieltä se hieman erottui muusta

pyörämassasta...

...ja olisin varmaan tunnistanut

sen lopulta myös  

hienosti ruostuneesta takavanteesta...

Paluumatkalla nappasin pyörän

junaan mukaan

ja sitten polkaisin asemalta Sonjalle
(600 metriä)

vaihtaan vaatteita

ja hurautin autolla Hiekkaharjuun

pelaamaan...

...oletin, että pienellä kaupunkikentällä

väylät on suhteellisen lyhyitä,

mutta yllätyin, että siellä olikin 

melko pitkiä väyliä...

...keli oli ihan bueno...

----------------

Torstai-aamuna suunnittelin
kokeilevani sellaista reittiä,
että poljen sillä rutkulla asemalle,
jolloin säästän noin 4 minuuttia
kävelyajasta ja sitten hyppään junaan
ja sitten kävelen asemalta
loppumatkan töihin.

Teki mieli polkea seisaalleen
koko tuo pieni matka,
ahteri oli ihan hellänä edellisen
päivän pyöräilystä 😆

Töiden jälkeen lähdettiin Sonjan 

kanssa maalikauppaan.

Tyttö ei halunnut valkoista eikä

harmaata, vaan jotkut lämpimät 

värit ja sen verran kontrastia,

että vanhat, jo kellastuneet,

 ovet ei erotu...

...googlattiin kaikkia 

maalaustekniikoita jo

aiemmin iltaisin...

...sanoin, että vuokrakämppään

ei ehkä kantsi ihan hirveän työlästä

ja kalliita maaleja hommata,

koitetaan päästä 

mahdollisimman helpolla...

...tyttö sai värit päätettyä

ja alettiin heti hommiin,

Sonja oli jo aiemmin 

pohjamaalannut 

vaaleansinistä piiloon...

...minä telasin ja Sonja 

sivelsi tarkat paikat perässä...

...vahingossa huomattiin,

etttä alaosan tumman värin

kun telaa vaan kertaalleen,

niin jäljestä jää elävämpi

ja nykyään on vissiin muotia,

kun jälki on "huonosti" 

maalatun näköistä...

...päätettiin jättää toinen 

kerros kokonaan vetämättä...

...kuva ennen lopullisia kerroksia

ja tämä on nyt toistaiseksi

eteisen lopputulos...

...mutta vanhat ovet todellakin
näyttää nyt valkoisemmilta!

-------------------------

 Perjantaina olikin sitten 

juhlan aika,

lähdettiin Piken kanssa

mummotunneliin...

...moikkaamaan tuttuja : )