Aikataulut ovat taas vaihteeksi
olleet aikamoista sekunttipeliä.
ettei ehdi tankata kuin puolitankkia,
mutta onneksi nykyisellä puolella tankilla
pääsee mustalla autolla
pidemmälle kuin sillä entisellä
punaisella ja kauniilla bensarosvolla.
Yksi ilta yritin opetella
mustan auton mankan käyttöä
puhelimen kautta
ja lopputuloksena onnistuin
kuuntelemaan kahta biisiä samaan aikaan...
...mutta sillainpa kerkee kuuntelemaan
tuplasti enemmän biisejä
lyhyenkin ajomatkan aikana...
...olen niin tottunut erilaisiin meluihin,
että jos muksut eivät ole kotona,
eli mitään ääntä ei kuulu mistään,
niin pistän aina television päälle
vaikka en sitä edes katso...
...tuleepahan melua edes jostain...
...etätyöpäivinä en osaa keskittyä töihinkään,
jos ei ole vähintäänkin keittiö-mankka päällä...
...aina kun pilkon puita tai teen muita
pihahommia, pauhaa piha-mankka
jossain nurkalla...
...sitä samaa olen käyttänyt
myös remppa-mankkana...
...ei vaan pysty laittamaan
rukkasia käteen,
jos ei kuulu taustalta jotakin
menevää musiikkia...
...mutta kyllästyttävät biisit
ja särisevä radio ärsyttävät
korvia niin hirveäsi,
että alkaa särkemään
koko ylintä hammasriviä,
joten tuo keittiön
ruuanteko-mankka
pitää kohta uusia,
siitä on antenni katkennut,
eikä siinä tahdo pysyä
taajuus selkeänä...
...mutta että sitä yritin sanoa,
että lapsiperheen äitinä
olen liiankin hyvin tottunut
tiukkoihin aikatauluihin
ja jatkuvaan meluun,
kun taas täydellinen hiljaisuus
tuntuu aika oudolta...
...ja jos ei muuta ääntä kotona kuulu,
niin juttelen sitten itsekseni
ja ulkona kentällä golfpalloa komentelen
useastikin ääneen...
...mutta tiesittekö,
että jopa noin 15-20 % ihmisistä
ja jopa sata lajia
eläimistä ovat erityisherkkiä
ja se tarkoittaa vähän muutakin
kuin pelkkä ääniherkkyys...
...mutta se ei ole mikään
diagnoosi tai sairaus,
vaan se on synnynnäinen
ja hermostollinen ominaisuus...
...minusta tämä aihe on
todella mielenkiintoinen,
vaikka itse en erityisherkkä olekkaan,
mutta yksi lapsistani on!
Onhan se aika todennäköistä,
että jos on pyöräyttänyt 4 mukulaa,
niin yksi heistä on saanut
tuon hienon lahjan,
joka ei todellakaan
ole vika tai puute...
..siis tuo ominaisuus
on vain noin joka
viidennellä ihmisellä!
----------------
Aloin yhtenä iltana googlata,
että mitä kaikkea Sonja parka
on pienenä ja nuorena kärsinyt,
koska en ole tiennyt koko
erityisherkkyyden olemassaolosta!?
Toisaalta, eipä siitä ole tiennyt
90-luvulla moni muukaan,
sillä Suomessa erityisherkkyys
on vielä melko tuntematon käsite,
siitä on kuulemma alettu puhua
laajemmin vasta vuosien 2013–2014 aikana.
Tuossa linkissä ohjataan vanhempia näin:
Jos sinulla on erityisherkkä lapsi (etkä itse kuulu erityisherkkiin)
Lapsesi näkee ja kokee maailman toisin silmin, arvosta sitä.
En ole tajunnut tätä
asiaa ollenkaan,
ajatellut vaan,
että onpa tuo rauhallinen,
kiltti ja helppo lapsi,
joka touhuaa todella paljon omiaan...
...pari vuotias tytön tyllerö
järjestelee tuntikaupalla
itsekseen hiljaa esimerkiksi
kipon pohjalle jääneitä
popparin siemeniä
tyynyn päälle symmetrisiin kuvioihin.
Lapsesi tarvitsee enemmän aikaa asioiden prosessointiin, budjetoi tämä ajankäyttöönne.
Enpä ole tajunnut tätäkään
asiaa ollenkaan,
ollaan tultu ja menty
ja rempattu ja muutettu ees taas...
...ja aina on ollut meteliä
ja nurkissa pyörinyt
paljon erikokoista porukkaa...
...varsinkin kesäisin koti muistutti
ennemminkin jotakin kesäsiirtolaa,
yökylässä oli paljon muksuja...
...lapsilla tuntui olevan
kyllä tosi hauskaa,
mutta olikohan Sonjalla(?)...
...voi kun olisin tiennyt,
että yksi perheestä olisi
tarvinnut pienenäkin
muuttuviin asioihin
tarvinnut pienenäkin
muuttuviin asioihin
enemmän sulattelu aikaa...
...voi kun edes päiväkodissa
olisivat tienneet silloin
erityisherkkyydestä,
niin en olisi ihmetellyt,
miksi Sonjalla pienenä kesti niin
kauan tottua tuohon
meluisaan päiväkotiin...
meluisaan päiväkotiin...
...jokainen arkiaamu oli ihan hirveätä
jättää lapsi sinne hoitoon
ja polkea itku kurkussa kouluun,
meinasin jo lopettaa
opintoni heti alkuunsa kesken...
...pieni raukka oli kuulemma
päiväkodissa ihan koko päivän
hyvin apaattinen ja sitä kesti
yli kuukauden ennekuin
Sonja alkoi tottua.
---------------------
Lisää tietoa löytyy netistä
vaikka kuinka paljon...
Erityisherkät reagoivat kaikenlaiseen ylikuormitukseen, (mm. melu, kiire, kipu, ihmispaljous, lisäaineet, elintapojen epäsäännöllisyys, aistiärsykkeiden paljous, voimakkaat tunnekokemukset, ristiriidat) epätasapainoon ja epäharmoniaan vähemmän herkkiä voimakkaammin, eivätkä tästä syystä pysty olemaan epätasapainoa tai ylikuormitusta aiheuttavissa tilanteissa kauaa kokematta oloaan jopa sietämättömäksi ja oireilemalla jo lyhyellä aikavälillä joko mielen tai kehon kautta.
Voi ei!
Olen harrastanut suorastaan
ihmisrääkkäystä ottamalla
12-vuotiaan Sonjan mukaan
Metallican keikalle Sonisphereen,
siellä oli 80 000 ihmistä
ja ihan hirveä ryysis ja melu.
Heidi ja Saikku oli silloin
16-vuotiaita ja jamitettiin
heidän kanssaan Metallicaa ihan intsinä,
mutta Sonja ei päässyt tunnelmaan,
istui meidän tanssivien
vieressä nurmikolla ja teki koko keikan ajan
siitä nurmikosta pieniä hienoja seppeleitä
(pakeni varmaan hänen mielestään karmeaa
todellisuutta keskittymällä
omaan rauhoittavaan askarteluunsa).
Voi lapsi parka!
79 999 ihmistä huutaa
ja pomppii vieressä...
(koska kaikki muut erityisherkät
olivat varmaan jääneet kotiin)
...ja siinä nurmikolla Sonja on varmaan miettinyt,
että miksi hän on tässä ainutlaatuisessa
tilaisuudessa ihan erilainen kuin muut.
---------------
Erityisherkän teini-ikä on varmasti
todella haastavaa.
Tuosta linkistä löytyy erään
erityisherkän nuoruusajan
pohdintaa jälkeenpäin.
erityisherkän nuoruusajan
pohdintaa jälkeenpäin.
------------------------
Eettisyys, empaattisuus, vahva oikeudenmukaisuuden taju ja rehellisyys ovat korostuneita. Lisäksi näyttäytyy syvällinen moraalinen herkkyys ja omantunnon herkkyys, sekä elämän kunnioittamisen taju sisäsyntyisinä ominaisuuksina.
Wau!
Onpas siinä iso tukku
hienoja piirteitä ihmiselle!
Erityisherkät havainnoivat hyvinkin pikkutarkasti itseään ja ympäristöään pystyen nopeasti hahmottamaan asioita, ihmisiä ja olosuhteita hyvin kokonaisvaltaisesti ja todenmukaisesti ymmärtäen laajoja kokonaisuuksia. He näkevät ja aistivat yksityiskohtia ja vivahteita, myös ilmapiirin muutoksia, vaikka vähemmän herkät ei huomaisi mitään erityistä.
Vuorovaikutustilanteissa erityisherkät huomioivat hetkessä ilmeistä ja eleistä vastapuolen todellista tilaa ohi pintakäytöksen ja sanojen. He tarvitsevat uusissa tilanteissa aikaa kokonaisuuden kartoittamiseen ja ikään kuin uusien ihmisten pariin laskeutumiseen. Tämä hitaasti lämpeneminen saatetaan turhaan tulkita ujoudeksi sen sijaan, että lapsen annettaisiin ottaa tarvitsemansa tila ja aika.
Juu...Sonja on kertonut,
että varsinkin parturin hommissa
hän vaistosi ihan liikaa ihmisten tunnetiloja
vaikka hän ei olisi halunnut niistä tietää...
(piikittelevät pomot hengittivät niskaan
monella eri tavalla ja
koko ajan myyntipaineet kasvoivat,
lisäksi työkavereista hän vaistosi liian hyvin
henkiset paineet ja muut murheet
ja lisäksi sen kaiken sekasorron keskellä
hän tiesi kokoajan vaihtuvien
asiakkaiden kaikki
erilaiset tunnetilat)
...niinpä työ kävi todella raskaaksi,
varsinkin, kun silloin hän ei
itse tiennyt olevansa erityisherkkä,
illan lyhyt vapaa-aika ei vaan
riitä palautumiseen,
jotta jaksaisi heti perään
seuraavan työpäivän ja taas
erityisherkkänä ihmisenä
vaistoat kaiken ympärilläsi
vaikket haluaisi!
Ei mikään ihme, että tytölle
tuli työuupumus!
Ajatella, erityisherkät
"huomioivat hetkessä
ilmeistä ja eleistä vastapuolen
todellista tilaa"!!
Enkä minä tuolloinkaan
äitinä tajunnut, että mistä on kyse,
vaikka juteltiin kaikista
asioista pitkät tovit
ja tyttö osasi kertoa
hyvinkin tarkasti
erilaisista tuntemuksistaan.
Kannustin jatkamaan
työpsykologilla käyntejä,
kun en kuuntelemisen ja
tsemppaamisen lisäksi muuta osannut.
Miksi työpsykologi ei ammatti-ihmisenä
osannut vihjata mitään erityisherkkyydestä,
tarjosi vaan lääkitystä,
jota tyttö ei koskaan uskaltanut aloittaa!
Sonja onneksi jatkoi sinnikkäästi
tiedon etsimistä, jotta ymmärtäisi,
että mikä ihme häntä vaivaa.
Ja lopulta palaset loksahti
kohdalleen, kun hän tunnisti
itsensä erityisherkäksi,
tuon ominaisuuden ymmärtämisestä
alkoi toipuminen.
-----------------
Nyt vasta minäkin olen
vähän kartalla, että mitä
erityisherkkyys oikeasti tarkoittaa...
...ja tyttö on mennyt jo lujaa
vauhtia asiassa eteenpäin...
...eli hän on nyt aikuisena
keksinyt ihan itse omia
keinoja selviytyä eri tilanteista...
...eli jos hän on esimerkiksi tunnilla
ja vaikka opettaja
opettaa iloisen näköisesti,
mutta oikeasti Sonja aistii tahtomattaan,
että opetajalla on pinnan alla suuria murheita,
ja nämä herkät aistit ns. myötäeläminen häiritsee
Sonjan omaa keskittymistä varsinaiseen oppimiseen...
...niin tyttöä kuulemma helpottaa,
kun hän ottaa silmälasit pois,
jolloin hän ei enää näe
opettajan kasvon piirteitä
ja eleitä niin tarkasti,
siten hän saa vähän suljettua
tuota keskittymistä häiritsevää "kuudetta" aistiaan.
(Ajatella! Erityisherkät
aistivat meistä tunnetiloja,
vaikka yrittäisimme niitä kuinka salata,
erityisherkälle on ihan turha valehdella,
se vaistoaa sinun OIKEAN
tunnetilan jokatapauksessa!)
-----------------------
Vetäytyvät ja alivirittymisellä reagoivat erityisherkät saattavat tarvita enemmän tukea itsensä puolustamiseen ja siihen liittyvien tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisuun, sekä oman voiman ja tahdon ilmentämiseen, kun taas ylivirittymisellä ja voimalla reagoivat tarvitsevat ohjausta rauhoittumiseen, tunteiden rakentavampaan kanavointiin ja mahdollisesti itsehillintään voimakkaan tahtonsa kanssa.
Minun tyttöni on selkeästi vetäytyvä
ja alivirittymisellä reagoiva erityisherkkä,
joka tarvitsee tukea mm. itsensä puolustamiseen.
Ja sitten näitä herkkyyden vivahteita
on jos jonkinlaisia.
Tässä linkki niistä.
Herkät suuntaavat huomionsa keksintöihin, tutkimukseen ja heikkojen suojeluun. He ovat kirjoittajia, historioitsijoita, filosofeja, tuomareita, taiteilijoita, tutkijoita, teologeja, terapeutteja, opettajia ja ylipäätään tunnollisia kansalaisia. He miettivät systeemiä kokonaisuutena ja toimiensa kaikkia vaikutuksia. Usein herkkien pitää tehdä itsestään epäsuosittuja ja estää enemmistöä syöksymästä eteenpäin. Herkän pitää tuntea olonsa hyväksi pystyäkseen toimimaan tehokkaasti.
Erityisherkät ovat työntekijöinä tunnollisia, uskollisia, tarkkoja yksityiskohdissa, intuitiivisia visionäärejä ja osaavat ottaa toisten tarpeet huomioon. Erityisherkkä ei suoriudu hyvin, jos häntä seurataan tai arvioidaan. Siksi on etsittävä muita keinoja seurata pärjäämistä. Hän ei pidä aggressiivisesta itsensä mainostamisesta vaan toivoo, että hänet ”löydetään” hyvän työn jäljen ansiosta.
-----------------------------
Tämä erityisherkkyys on minusta
niin iso ja hieno asia,
että kaikkien aikuisten pitäisi tietää siitä,
sillä viidesosa koiristasi saattaa
olla erityisherkkiä,
viidesosa lapsistasi saattaa
olla erityisherkkiä,
viidesosa naapureistasi saattaa
olla erityisherkkiä,
viidesosa naapureistasi saattaa
olla erityisherkkiä,
viidesosa työkavereistasi saattaa
olla erityisherkkiä,
esimiehillä viidesosa alaisistasi saattaa
olla erityisherkkiä,
hoitajilla viidesosa potilaista saattaa
olla erityisherkkiä...
...listaa voisi jatkaa loputtomiin.
---------------
Erityisherkkää ei pidä hoputtaa...
Tsemppaamisen kanssa kannattaa olla varovainen, koska ei-herkkien taholta tuleva hoputtaminen tai kärsimättömyyden osoittaminen vain pahentaa erityisherkän fysiologista ylivirittyneisyyttä. Stressin lisääntyminen sietämättömälle tasolle lukitsee viestinnän eli puhumisen ja kuuntelun. Onneksi erityisherkät ovat tunnollisia ja he tekevät yhteistyötä aina kuin vain voivat, joten pieni perääntyminen mahdollistaa etenemisen.
---------------
Erityisherkkää ei pidä hoputtaa...
Tsemppaamisen kanssa kannattaa olla varovainen, koska ei-herkkien taholta tuleva hoputtaminen tai kärsimättömyyden osoittaminen vain pahentaa erityisherkän fysiologista ylivirittyneisyyttä. Stressin lisääntyminen sietämättömälle tasolle lukitsee viestinnän eli puhumisen ja kuuntelun. Onneksi erityisherkät ovat tunnollisia ja he tekevät yhteistyötä aina kuin vain voivat, joten pieni perääntyminen mahdollistaa etenemisen.
...tätäkään en ole tiennyt!
Voi Sonja parka,
miten ihmeessä hän on ylipäätään
selvinnyt hengissä
kaikista näistä vuosista,
kun äiti on ollut aina
ihan "pikkasen kärsimätön"!
Anteeksi Sonja tietämättömyyteni😇😍💗
Voi Sonja parka,
miten ihmeessä hän on ylipäätään
selvinnyt hengissä
kaikista näistä vuosista,
kun äiti on ollut aina
ihan "pikkasen kärsimätön"!
Anteeksi Sonja tietämättömyyteni😇😍💗
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti