Toissa perjantai-iltana ajattelin,
että jos saan blokiin jotain kirjoitettua,
niin hyppään yhdeksän junaan ja
lähden serkkua
moikkaan Parolaan.
(Lähtiessä kerkesin vaan tajuta,
että nyt ON KIIRE
ja näköjään pirullisen liukasta!)
Aikataulu oli lopulta niin tiukka,
että viipotin liukkauden takia
"matalalla puolijuoksua" asemaa kohti.
Aseman väärällä puolella
hengästyneenä tajusin,
että kello on tasan sillä hetkellä
justiin sen verran,
että junan olisi pitänyt
jo tulla...
...ajattelin silti koittaa vielä onnea...
...jos viipotan jäistä tietä pitkin
vielä nopeammin
ja vielä matalammalla
alikulun kautta radan toiselle puolelle
ja jos juna olisi noin 3 minuuttia myöhässä,
niin saattaisin ehtiä...
...mutta juna olikin
4 minuuttia myöhässä...
...eli kerkesin vielä laiturilla
pysähtyä hengähtämään muutamaksi
sekunniksi ennen junaan hyppäämistä,
mutta lippua ei enää pystynyt
puhelimella "menneisyyteen"
ostamaan ja
koska lukulasit
oli siinä hötäkässä jääneet kotiin,
eli en nähnyt
kännykän näyttöä kunnolla,
en ehtinyt ostaan puhelimesta
lippua enää seuraavaltakaan asemalta.
Ja sitten olinkin jo perillä.
Oli siis pakko
matkustaa pummilla koko matka,
joka kesti kokonaiset 14 minuuttia.
----------------
Jäin miettimään,
että mitenköhän ostetaan junalippu,
jos juna on myöhässä
ja sittenkin kerkeät siihen?
Luulisi mobiilisovelluksen
"lipunmyynti kiskan"
olevan junien kanssa reaaliajassa...
...mutta ei...
...sovellus olettaa,
että kyseinen asema
on ohitettu aikataulun mukaan
jo aikoja sitten,
eikä anna ostaa lippua
enää siltä eikä välttämättä
seuraavaltakaan asemalta??
että jos saan blokiin jotain kirjoitettua,
niin hyppään yhdeksän junaan ja
lähden serkkua
moikkaan Parolaan.
(Lähtiessä kerkesin vaan tajuta,
että nyt ON KIIRE
ja näköjään pirullisen liukasta!)
Aikataulu oli lopulta niin tiukka,
että viipotin liukkauden takia
"matalalla puolijuoksua" asemaa kohti.
Aseman väärällä puolella
hengästyneenä tajusin,
että kello on tasan sillä hetkellä
justiin sen verran,
että junan olisi pitänyt
jo tulla...
...ajattelin silti koittaa vielä onnea...
...jos viipotan jäistä tietä pitkin
vielä nopeammin
ja vielä matalammalla
alikulun kautta radan toiselle puolelle
ja jos juna olisi noin 3 minuuttia myöhässä,
niin saattaisin ehtiä...
...mutta juna olikin
4 minuuttia myöhässä...
...eli kerkesin vielä laiturilla
pysähtyä hengähtämään muutamaksi
sekunniksi ennen junaan hyppäämistä,
mutta lippua ei enää pystynyt
puhelimella "menneisyyteen"
ostamaan ja
koska lukulasit
oli siinä hötäkässä jääneet kotiin,
eli en nähnyt
kännykän näyttöä kunnolla,
en ehtinyt ostaan puhelimesta
lippua enää seuraavaltakaan asemalta.
Ja sitten olinkin jo perillä.
Oli siis pakko
matkustaa pummilla koko matka,
joka kesti kokonaiset 14 minuuttia.
----------------
Jäin miettimään,
että mitenköhän ostetaan junalippu,
jos juna on myöhässä
ja sittenkin kerkeät siihen?
Luulisi mobiilisovelluksen
"lipunmyynti kiskan"
olevan junien kanssa reaaliajassa...
...mutta ei...
...sovellus olettaa,
että kyseinen asema
on ohitettu aikataulun mukaan
jo aikoja sitten,
eikä anna ostaa lippua
enää siltä eikä välttämättä
seuraavaltakaan asemalta??
-------------------------------------------
Vaikka arkiaamut on kiireessä
lasten kanssa melkoista sekunttipeliä,
niin yhtenä aamuna ehdittiin
hekotella hölmölle haukulle...
lasten kanssa melkoista sekunttipeliä,
niin yhtenä aamuna ehdittiin
hekotella hölmölle haukulle...
tunnollisesti sapuskaansa,
vaikka ei täällä sisällä ole
mitään millä sitä peittää 😂
Muutenkin sekaisin koko ötökkä,
tiputtelee ihan hirveästi
karvojansa pohjavilla tupsukoita myöden,
vaikka nythän niitä karvoja tarvittais,
kun on talvi ja kylmä!?
-------------------------
Harvinaisten pajan siivousurakkaan
kuului vielä yhden kopin
ja hallin puolen lattioiden siivous,
niinpä keskiviikkona kiiruhdin töistä suoraan
pölyiselle pelipaikalle...
...tässä kohtaa tuli jo mustaa räkää,
mutta puolet oli
siivottu...rekkasysteemi jökötti
siivoushomman edessä
ja olin syönyt viimeksi töissä,
joten siivoojalla oli jo ihan hirveä nälkä...
...onneksi olin ottanut jotakin evästä mukaan,
mutta sitä ei saanut
purkista ulos ilman lusikkaa,
joten meinasin lähteä kotiin ruokatauolle,
mutta jostakin lähes tyhjän hallin perukoilta
löytyi vielä yksi lusikka...
...niinpä säästyi taas monta sekunttia,
kun ei tarvinnut lähteä välissä
kotona käymään...
...kontti häipyi muutaman sekunnin
evästauon aikana edestä...
...ei muutakun harjat ja imuri kainaloon
ja loppuja nurkkia koluamaan...
...teollisuusimuri oli vähän jännittävä aparaatti,
sen lisäksi, että suodatin meni
vähän väliä tukkoon,
niin siitä rakkineesta "sai" sähköiskuja...
...pomolle vähän niistä iskuista valittelin,
mutta se huikkasi vaan, että
"maadota itsesi jollain"...
...en löytänyt mistään yhtään
mustaa maadotusjohtoa,
joten laitoin sitten kumihanskat käteen
ja yritin olla koskematta
mihinkään metalliseen...
...se löi kyllä tällejä tasasin väliajoin
siitä "muovisesta" varrestakin,
josta yritin kevyesti pitää kiinni...
...mutta homma tuli tehtyä loppuun...
...tosin...hieman "tukka pystyssä"...
...siivoojan ruumiseen taisi jäädä
vissiin jotain "staattista varausta"...
...vielä pitkään imuroinnin jälkeenkin
näppeihin iski pikkukipunoita
aina silloin kun koski johonkin metalliin.
😆
---------------------
Olin silloin tammikuun sairaslomalla
sohvanpohjalta tuijotellut
telkkua sillä silmällä,
että pitäisi saada suurempi töllötin...
...ja kiinnitettyä seinään...
...TV-tasoakin kerkesin toljottaan
silloin niin paljon,
että sekin alkoi kyllästyttämään,
joten pistin uuden tason tilaukseen.
Televisiorumba käytiin läpi jo
viikko sitten lauantaina...
...ostin tutulta vähän käytetyn
18 tuumaa isomman television
kotiin tuotuna ja seinään kiinnitettynä...
...meidän vanha telkku lähti naapuriin ja
samalla tohinalla
naapurin vielä vanhempi telkku lähti
meidän telkun tuojan mukana
paluukyydissä kaatikselle.
Epätasaiseen vanhaan hirsiseinään
televisiotelineen kiinnitys kesti
noin 55,5 kertaa kauemmin kuin
tasaiseen seinään, sillä vaikka
itse teline oli kuinka hyvin vaaterissa,
niin töllötin oli joka korjauskerran
jälkeen AINA vinossa...
..."lisävatupassejakin" oli jo
varhaisessa vaiheessa
vaateri-tilannetta varmistamassa...
...noin 15 kertaa säädettiin telinettä,
asennettiin uudestaan
ja otettiin pois...
...no...laitettiin sitten lopulta teline
pari millä vinoon,
että saatiin televisio suoraan,
aikaakin oli kulunut jo sekunttitolkulla.
--------------------
Torstaina lähin töistä
tasan siihen aikaan,
että kerkeen hakea
uuden vedenkeittimen,
kun vanha ei suostunut
enää käynnistymään ollenkaan
ja aikatauluni mukaan kerkeän
noutaan pojan mummilta
ja sitten kerkeän vielä
likkojen kanssa torstailenkille...
(Uudenvuoden aattona vielä itse ehdotin naisille,
että vuonna 2018 joka torstai
lähetään klo 18.30 porukalla lenkille,
mutta en ollut sairastelun
ym kiireiden vuoksi ehtinyt itse
mukaan vielä yhtään ainutta kertaa.)
...menin Poweriin tekemään hankintoja,
vedenkeitin oli helppo,
olin katsonut netistä sopivan jo
etukäteen, samalla ajattelin
hommata HDMI-piuhan,
kun Eemeli haluaa tehdä
"Iltapaperi"-julkaisua Venlan kanssa
tietokoneella siten,
että luonnosta voi katsella
seinään kiinnitetyltä
"isolta näytöltä" eli telkusta.
Poika tiesi,
että piuha maksaa
vaan muutaman euron Tokmannilla,
mutta Powerissa halvin oli parikymppiä,
otin sen silti,
koska laadussa on kuulemma eroja...
...olin katsonut etukäteen myös
soundbaaria netistä ja tiesin,
että kyseisestä liikkeestä
pitäisi löytyä, edullinen meille,
riittävä setti...myyjä valitteli,
että heille on just tänään tullut uusi
järjestelmä, että hän ei nää koneelta,
onko sitä varastossa...
...niinpä hänen täytyi lähteä
fyysisesti tarkistamaan
tilanne varaston puolelle...
...siinä sitten venailin myyjää...
...aikaa paloi
monia kymmeniä sekuntteja
ja lopulta vastaus oli,
että onkin niin uusi malli,
ettei heillä sitä vielä ole ollenkaan,
mutta hän voisi myydä
yhden toisen merkkisen,
hyvin suositun Soundbaarin sopivalla hintaa...
...no se sopiva oli lähes satasen
kalliimpi kuin mitä olin ajatellut sellaiseen
aparaattiin sijoittamaan...
...ei ollut aikaa kauaa miettiä
tai ennalta suunnitellut aikataulut
alkaa brakaamaan...
...sanoin, että pistetään se sitten,
koska myyjän mielestä ääni on
siinä soundbaarissa täyteläisempi
kuin monessa muussa kalliimmassa...
...no sitten myyjän piti
avata vielä pakkaus ja tarkistaa,
että onko siinä pakkauksessa
mukana mitään
liitäntä johtoa telkkuun...
...ei ollut...joten hän möi melkein 30 euron
optisen johdon siihen HDMI-johdon lisäksi...
...muuten ei kuulemma yhteydet skulaa...
...kysyin, että kuinkas paljon
loppulasku sitten olis tässä vaiheessa...
...kaveri otti perinteisen laskimen käteen
ja alkoi ynnätä,
kun ei sillä kaupan
uudella järjestelmällä
nyt pysty laskemaankaan,
kun hinnat ei ole vielä päivittyneet...
...aikaa kului taas sekuntikaupalla...
...aloin kiristellä jo hampaita...
...loppusumma hitaalla laskemisella
oli suht kohtalainen,
joten suostuin tekemään kaupat,
jotta pääsen äkkiä
johonkin kassalle ja kaupasta ulos...
...no kassalla sitten alkoi
kestää ja kestää...
...myyjä valittelee taas,
että kun on tänään
asennettu tämä uusi järjestelmä...
...alkaa lopulta soittamaan jostakin apua...
...sitten arvasin, että nyt kestää
tässä liikkeessä asiointi
paljon paljon kauemmin kuin olin
sekuntteja budjetoinut,
joten ehdotin myyjälle,
että voisin käydä
siinä maksujärjestelmän
ongelmien selvittelyiden välissä
nopeasti muilla asioilla,
niin jospa siihen mennessä pääsisin
maksamaan kaikki rojut...
...myyjä pahotteli järjestelmän hitautta,
ja että "ei tässä kauaa enää mee"...
...kaupassa oli noin viisi myyjää
ja vain yksi asiakas...minä...
...yritin lohdutella myyjää,
että onneksi teillä ei ole
muita asiakkaita tällaisena
järjestelmän vaihtopäivänä...
...samalla kiristelin vielä enemmän hampaitani...
...alkuperäinen aikataulu brakaa nyt jo pahasti!
Laitoin tytöille viestiä,
että en sittenkään taida
ehtiä tänään lenkille...
...oli pari asiaa vielä hoidettavana...
...sitten ATK-apulainen saapui kassalle
ja kuulosti vihdoin siltä että hommat
järjestelmässä lähti etenemään...
...sitten se myyjä alkaa kyselemään
nimeä...osoitetta...ja syntymäaikaa...
...kärsivällisesti vastailin ja samalla
pienessä kiireisessä
mielessäni ajattelin...mitä IHMETTÄ!?
Miksi asiakkaan pitää alkaa
sellaisia vielä luettelemaan,
kun en ole luotolla mitään ostamassa,
vaan kortilla maksan ostokseni heti pois,
eihän ruokakaupassakaan
sellaisia kysellä!?
Jos se olisi alkanut vielä
meiliosotteita ym kyselemään ,
niin olisin varmaan sanonut,
että nyt on kyllä niin kiirus,
nää romut jää tähän kassalle
ei kerkee jäämään enää sekunniksikaan.
----------------------
Pääsin kaupasta vihdoin pihalle,
ajattelin, että jos seuraavat
hoidettavat asiat menisi paremmin
kuin putkeen, niin olisi vielä
pienenpieni mahdollisuus
ehtiä sinne lenkille.
Olin etukäteen googlannut,
että missä on lähin
UFF:n kierrätyslaatikko,
heitetään nyt sitten samalla
pari viikkoa autossa pyörineet
vaatepussukat kierrätykseen...
...olisin heittänyt jo ajat
sitten ne pussukat nurkista pyörimästä,
mutta Turengin UFF:n laatikon
tilalla on nykyään kerrostalo,
enkä tiedä missä ne
keltaiset pömpelit tässä kylässä
nykyisin sijaitsee...
...laatikko löytyi onneksi siitä Tiiriöstä...
...vieressä oli Sotka,
josta olin tilannut sen TV-tason...
...joten tarkoitus oli käydä
nopeasti kassalla kysäisemässä,
että missä se 2 viikkoa sitten
tilattu toimitus viipyy...
(Olin nimittäin edellisenä
päivänä jo soittanut kyseiseen firmaan
tiedustellakseni toimitusaikaa...
...ja siellä vastattiin,
että keskiviikon kuorma on tullut varastoon,
mutta ilmeisesti purku on vielä kesken,
joten minun pitää odottella
tekstiviestiä lähitunteina
tai viimeistään viesti tulee
seuraavana päivänä)
...ei tullut viestiä keskiviikkona eikä torstaina,
joten painelin tiskille lapun kanssa...
...kaveri ihmetteli aikansa koneella,
lopulta tuumasi,
että "On se ollut Lahdessa asti jo
5 päivää sitten...plaaplaa"
...mutta ei näy vieläkään
heidän koneella,
täytyykin mennä fyysisesti
varastosta katsomaan...
(Ajattelin, että ei voi olla totta!
Onko tämänkin liikkeen
tietojärjestelmät ihan hanurista?
On jäätävä taas kärsivällisesti
ODOTTAMAAN vastausta,
kun kaupan järjestelmä ei tiedä,
missä tilaukseni on!
Olin ihan hiilenä,
koska alkoi olla taas
jo tosi kova nälkäkin.)
...myyjä palaa vasta yli 10 minuutin
kuluttua varastosta,
ja onhan se mööpeli
kuulemma sittenkin siellä,
oli vaan kuulemma
joku lappu ollu väärinpäin,
niin ei oltu huomattu kirjata
saapuneeksi...
...ja tietenkin TV-taso oli pakattu
sen kokoisesti,
ettei se mahtuisi autooni,
vaikka laittaisi takalasista läpi...
...no...haenpa sen sitten jollain
isommalla kaaralla
joku toinen päivä,
mutta nyt tiedän että on
jotain mitä hakea.
Sitten laitoin likoille jo viestiä,
että en ehdi millään
tänäänkään torstain lenkille...
...se siitä...elikkäs...
..."lenkille-ehtimis kiire" helpotti,
mutta nälkä kasvoi hurjaa vauhtia
ja pitihän vielä muistaa hakea
se poika sieltä mummilta,
mutta aikataulu ei ollut
onneksi enää niin
sekunttien päälle.
Joten koska Citymarket
on siinä ihan lähellä,
niin jospa käyn samalla
reissulla kurkkaamassa,
olisko siellä muksuille
jotain oikeasti lämpimiä
ja tosi paksuja toppatakkeja,
kun tahtoo tuo
kerrospukeutuminen heiltä
unohtua ja kelit on välillä
jäätävän kylmiä...
...Sittarissakin oli hiljaista
ja vaateosastolla tuli heti
tuttu myyjä vastaan...
...siinä vaihdettiin samalla
kuulumisia Ninan kanssa,
kun käytiin läpi lasten
toppatakkeja...
...ei löytynyt tarpeeksi paksua takkia,
mutta olipas mukava rupatteluhetki 😊
...sen jälkeen oli kyllä jo niin kova nälkä,
että ei ollut aikaa lähteä lampsimaan
vielä kymmeniä metrejä kauemmas,
kaupan toiseen reunaan, ruokapuolelle,
joten suorilla kohti kassaa
mekkiosaston läpi...
...matkalla kassalle näkyi
tarjouskyltti, jossa
oli ripsiväri alennuksessa,
nappasin sen ja varaevääksi
kaappasin suklaapatukoita
ostoskoriin ja kiiruhdin kassalle...
...kassalla summa oli ihan
jotain muuta, kuin piti.
Tarkistin kuitin välittömästi
ja sanoin myyjälle,
että tämä ripsiväri oli
kyllä tarjouskyltin mukaan
melkein puolet halvempi...
...kassa otti luurin
ja alkoi soittelemaan osastolle...
...kuului kuvailevan tuotetta jokapuolelta...
...ajattelin, että nyt kuulostaa taas siltä,
että tämän ripsivärin ostaminen
kestää minun sen päiväisen
kassalla odottelun
kärsivällisyystasapainoon
nähden AIVAN liian kauan...
...hintaa ei meinannut millään
löytyä, joten sanoin myyjälle,
että perutaan se ripsiväri ostoksista pois...
...hän oli edelleen puhelimessa,
mutta sanoi, että ihan kohta selviää
kyseisen tuotteen hinta...
...alkoi tulla jonoa selän taakse
ja ajattelin, että olisin IHAN hiilenä,
jos olisin itse jonottamassa
siellä liikkumattoman jonon perällä...
...selvisi lopulta, että se ripsiväri
ei olekkaan tarjouksessa...
...olin todella nälkäinen
ja hihat savusi
kaikesta kassoilla odottelusta...
...ojensin maksukortin myyjälle
takaisin ja sanoin,
että en osta niin kallista ripsiväriä,
perutaan se kauppa...
...myyjä vastaa,
että koska maksoin lähimaksulla,
niin perumista ei voi tehdä kassalla,
vaan pitää mennä asiakaspalvelutiskille...
...ajattelin, että tää ei voi olla TOTTA!
Vieläkö pitää NÄLKÄISENÄ mennä
odottelemaan johonkin
saman kaupan toiselle kassalle...
...matkalla normaalikassalta
asiakaspalvelun kassalle,
hampaat oli kiristyneet uudelleen...
...ajattelin, että pistäkää nyt
hel..tti vieköön ne tarjouskyltit
kaupoissa selkeästi siihen
tarjoustuotteen kohdalle,
niin säästyisi kaikkien aikaa
turhilta selvittelyiltä
ja samalla viestittelin Eemelille
uutta aikataulua arvioidusta
myöhästyneestä noutoajasta.
Pääsin vihdoin autoon
ja siinä Tiiriön risteyksiä kurvatessa
sain loistavan idean miten
hoidan nälän nopeasti pois...
...jos Mäkkärissä ei näy muita autoja
siinä tilauspömpelin kohdalla,
niin käyn nopeasti kysymässä,
että onko heillä jotakin "heti valmista",
jonka saisin odottamatta
enää yhtään ylimääräistä sekuntiakaan...
...jos heillä ei ole mitään valmiina,
niin peruutan pois
ja hotkaisen niitä justiin Citymarketista
ostettuja suklaapatukoita...
...onnekseni tilauspömpelin tienoilla
ei näkynyt lainkaan muita autoja
ja tilauskaiuttimesta kuului,
että "heti valmista" löytyy...
...tein nopean hampurilaispäätöksen...
...kuulemma luukulle 1 pitää ajaa...
...ajattelin, että "Jess!!! Edes tämä homma
menee tänään suunnitelman mukaan!"
Kurvasin kulman taakse kohti
autokaistan luukkua 1,
mutta jouduin odottamaan,
koska luukulle 2 oli niin pitkä jono,
että sen viimeisen auton peräpää
oli vielä luukun 1 kohdalla...
...noo...yksi auto kun tuosta edestä häipyy,
niin ei tarvii enää onneksi odotella...
...pääsin jonkin ajan kuluttua
luukulle 1, jossa myyjä otti rahat,
sanoi, että seuraavaksi luukulle 2
ja pisti luukun ikkunan kiinni!!!
Siis mitä!!!!????
Olin tilannut HETI VALMISTA
ja joudun silti jonottamaan
muiden autojen perässä luukulle 2!!!
Miksi myyjä ei voinut antaa
heti sitä valmista
ruokaa siitä luukusta 1
samalla kun rahasti???
Joudunko tosiaan odottamaan
jonon perässä vielä luukulle 2!!!???
Tajusin, että todellakin JOUDUN!!
Ärsyynnyin täydellisesti
tuijottaessani epäuskoisena niitä
edessä olevien autojen perävaloja...
...pinna räsähti rikki ,
molemmat hihat ja kaikki puntitkin
leimahti kalsareita myöten
samalla sekunnilla
ihan TOTAALISESTI!!!
Sain itsekseni kaikesta sen päivän
turhista odottelemisista sellaisen raivarin,
että varmasti kaikki lapset olisi
oppineet kiroilemaan
täydellisellä aksentilla,
jos olisivat samassa autossa
tai edes jollakin kuuloetäisyydellä olleet.
-----------------
Kaiken odottamisen
ja lopulta itsekseni
autossa raivoamisen jälkeen
sain vihdoin jotain murua rinnan alle,
rauhotuin mutustellessa sitä hampurilaista
matkalla Turenkiin...
...harmitti, että se lenkki jäi TAAS
väliin, TV-taso ei mahtunut kyytiin
ja oli päivän selvää,
etten todellakaan mene
yhteenkään kauppaan
enkä mihinkään "pikaruokakiskalle"
vähään aikaan...ODOTTELEMAAN!!!
...taidan tehdä tästä lähin ostokset netistä,
jospa siten säästyisi aikaa,
nälkää ja hermoja...
...niin ajatuksissani olin,
että unohdin hakea sen Eemelin,
tajusin jo vilkuttavani kotipihaan,
kunnes muistin,
että ainiin
SE POIKAKIN PITI HAKEA!
Ja vieläkin se sama kauppareissu
venyi muutamalla sekunnilla
kun piti ajaa
yksi ylimääräinen tienpätkä!
------------------
No onneksi tunnelmaa
keventää lasten keskinäinen kinailu...
...esimerkiksi sprädäämisestä
lopputulema oli se,
että Eemeli ei piereskele
ja jos pikkutuhnuja sattuu pääseen,
niin ne on kuulemma ruusun tuoksuisia
ja kauniin sateenkaaren värisiä.
---------------------
Ennan synttärit alkoi lähentyä,
kysyin, että ketä hän on ajatellu
koulukavereista kutsua...
...lista paisui paisumistaan
päivä päivältä...
...suurinpiirtein varmat tulijat
alkoi selvitä...
...Enna halusi kutsua kavereita
vanhasta Turengin koulusta
ja uusia tuttavuuksia
Harvialan koulusta...
...aika nopeasti tajusin,
että tähän mökkiin ei mahdu
tuosta porukasta puoltakaan...
...mutta onneksi Turengista
löytyy Lounaskellari Emmi...
https://www.facebook.com/search/top/?q=lounaskellari%20emmi
---------------------
Voiko lapsen synttärikemuihin
valmistautuminen olla enää helpompaa...
(ei mitään leipomista, ei siivoomista,
ei mitään "turhaa stressiä" yhtään mistään)
...edellisenä iltana odotellaan
porukalla ruutuun Tanhupalloa...
...synttäripäivänä
oudosta valoilmiöstä nautiskelua...
...talvista maisemaa...
...eli ennen Ennan synttäreitä ei tarvinnut
kuin polttaa pari mikropopparipussia,
siinä onnistuin jälleen...
...kärystä päätellen.
-----------------
Mari kyseli tarjottavista jo viikolla...
"Millaisen kakun Enna haluaisit?"
...yksisarvisfani vastaa tietenkin, että
"Yksisarviskakun!"
Herjalla sitten sanoin kakkutoiveen
Kuljun kakkumestareille...
...eihän sellaista erikoistoivetta
kukaan pysty edes tekemään...
...mutta sellaisen ihmeen olivat
sankarille taiteilleet!!! 😍
...itse en ole koskaan onistunut
tekemän edes
onnistunutta kakkupohjaa,
saatikka tällaisia
syntymäpäiväsankarin kakkutoiveita!
------------------
Kaikista äänistä päätellen,
muksuilla oli ihan kivaa...
...altaaseen mahtui
reippaasti yli kymmenen
yksilöä kerrallaan...
...muutama kuutio vettä taisi
välillä loiskua yli...
...ja allas näytti
jatkuvasti porisevalta porealtaalta...
...välillä osa mukeloista saunoi
ja altaalla oli rauhallisempaa...
...vauhtia kesti 3 tuntia...
...ja muutama kerrallaan
he kaikki selvisivät hengissä
takaisin maan päälle...
...näistä hetkistä pitää nyt nauttia,
ihan kohta niille tulee murkkuikä
ja sitten on leikki kaukana 😉
No onneksi tunnelmaa
keventää lasten keskinäinen kinailu...
...esimerkiksi sprädäämisestä
lopputulema oli se,
että Eemeli ei piereskele
ja jos pikkutuhnuja sattuu pääseen,
niin ne on kuulemma ruusun tuoksuisia
ja kauniin sateenkaaren värisiä.
---------------------
Ennan synttärit alkoi lähentyä,
kysyin, että ketä hän on ajatellu
koulukavereista kutsua...
...lista paisui paisumistaan
päivä päivältä...
...suurinpiirtein varmat tulijat
alkoi selvitä...
...Enna halusi kutsua kavereita
vanhasta Turengin koulusta
ja uusia tuttavuuksia
Harvialan koulusta...
...aika nopeasti tajusin,
että tähän mökkiin ei mahdu
tuosta porukasta puoltakaan...
...mutta onneksi Turengista
löytyy Lounaskellari Emmi...
https://www.facebook.com/search/top/?q=lounaskellari%20emmi
---------------------
Voiko lapsen synttärikemuihin
valmistautuminen olla enää helpompaa...
(ei mitään leipomista, ei siivoomista,
ei mitään "turhaa stressiä" yhtään mistään)
...edellisenä iltana odotellaan
porukalla ruutuun Tanhupalloa...
...synttäripäivänä
oudosta valoilmiöstä nautiskelua...
...talvista maisemaa...
...eli ennen Ennan synttäreitä ei tarvinnut
kuin polttaa pari mikropopparipussia,
siinä onnistuin jälleen...
...kärystä päätellen.
-----------------
Mari kyseli tarjottavista jo viikolla...
"Millaisen kakun Enna haluaisit?"
...yksisarvisfani vastaa tietenkin, että
"Yksisarviskakun!"
Herjalla sitten sanoin kakkutoiveen
Kuljun kakkumestareille...
...eihän sellaista erikoistoivetta
kukaan pysty edes tekemään...
...mutta sellaisen ihmeen olivat
sankarille taiteilleet!!! 😍
...itse en ole koskaan onistunut
tekemän edes
onnistunutta kakkupohjaa,
saatikka tällaisia
syntymäpäiväsankarin kakkutoiveita!
------------------
Kaikista äänistä päätellen,
muksuilla oli ihan kivaa...
...altaaseen mahtui
reippaasti yli kymmenen
yksilöä kerrallaan...
...muutama kuutio vettä taisi
välillä loiskua yli...
...ja allas näytti
jatkuvasti porisevalta porealtaalta...
ja altaalla oli rauhallisempaa...
...vauhtia kesti 3 tuntia...
...ja muutama kerrallaan
he kaikki selvisivät hengissä
takaisin maan päälle...
...näistä hetkistä pitää nyt nauttia,
ihan kohta niille tulee murkkuikä
ja sitten on leikki kaukana 😉
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti