Eilinen aamu alkoi
aamupalaa syömättä, verikokeilla
...ja odottamalla lääkäriä...
...mitähän se sanoo,
onko se vielä samaa mieltä
kun eilen...
(aamu CRP oli noussut vielä eilisestä 319:ään,
tosin tämä tiedettiin vasta leikkauksen jälkeen)
...lääkäri tuli heti ennen ysiä
siihen sängyn päätyyn ja sanoi,
että katsotaan kurkkuun
ja päätetään sitten
että leikataanko vai ei.
(Ajattelin, että EI voi olla mitään
sellaista vaihtoehtoa, ettei nukuteta
eli miten niin ei leikattais??!!
Muuten mie romahan taas!)
Kipitin kiltisti lääkärin
perässä hoitohuoneeseen
ja hän viittoi hoitotuoliin...
Yritin olla esimerkillinen.
Sanoin taas "AAAAAA"
ja hengitin syvään
ja yritin olla jännittämättä
ja pitää olkapäät alhaalla,
vaikka se pirun lusikan
painaminen kieleen sattui!
...lääkäri kurkkasi kurkkuun.
"Juu, kyllä se on niin turvoksissa,
että leikataan molemmat
nielurisat tänään ja samalla
leikataan kurkkupaise.",
Eli oli vissiin lääkärille selkeä asia,
että sellainen paisekin siellä jossain on.
Varmistin vielä, että "Ja nukutuksessa?"
"Juu"
"Monelta?"
"Sitä ei voi vielä tietää,
milloin leikkaussali on valmis."
Enempää mulla ei kysymyksiä ollut.
Nyt pystyn lopun odotusajan kärvisteleen
vaikka päällä seisoen,
pääasia että tää juttu menee just sillain
kun viimeviikolla ajattelin,
kun opiskelin/googlasin kurkkupaisetta
ja kauhulla suhtauduin "operaatioon",
että hereillä ollessa mulle ei kyllä
työnnetä mitään härpäkettä kurkusta.
Olipas leikkauspäätös vallan erinomainen!
Nyt saan "operaatioon" nukutuksen
ja samalla tuskalla lähtee
paiseen lisäksi nielurisat!
Saattaa vähentää mahdollista
kuorsaustani yms...
----------------------
Ennen kymmentä aamulla taisin olla
jo kiikutettuna leikkaussaliin,
yksi hoitaja alkoi virittään
verenpaine mittaria ja toinen vaihtoi
kanyylin paikan...kauhee sählinki päällä...
...esilääkitystä
ei sen enempää annettu,
lääkitys kipuihini oli varmaan
enemmän kuin riittävä,
jännitin hetkeä, että milloin
se tapahtuu, nukahtaminen,
ajattelin, että tuikkaavatko ne
kanyylista suoneen jotain ainetta...
...sitten hiipi kasvojen alapuolelta
kasvojen yläpuolelle joku maski,
kerkesin ehkä vähän irvistää
maskin hajulle, sitten lähti taju.
Sen jälkeen hoitajat vasta
varmaan laski maskin iholle asti,
mutta mä olin umpiunessa
jo ennen kun maski
edes koski ihoani.
----------------------------
Olin niin tajuton, ettei jäänyt edes
mitään unia kerrottavaksi.
Jossain kohtaa aloin heräämään
ja heti tultiin sanomaan,
että olet heräämössä.
Katsoin mielestäni ympärilleni
ja näin kauheasti hyllyjä ja kirjoja.
Ajattelin, että tää on kyllä joku kirjasto
eikä heräämö, ei näytä yhtään sairaalalta!
Pikkuhiljaa seurailin mitä ympärillä tapahtuu,
kyllä siellä makaili muitakin potilaita,
ja hoitajat kävelee kiireellä ees ja taas.
On tämä sittenkin se heräämö!
Väritkin seinissä alkoi tulla
sairaalan väreihin ja kirjahyllyt
muuttui ihan vaan tavallisiksi hyllyiksi
ja kaapistoiksi.
Joku kysyi ohimennessään,
että onko huono olo?
Vastasin, että ei tai pyöritin päätäni,
en muista, mutta ei fiilis ollut
mikään ihan hyväkään,
mutta ei kyllä pahakaan.
Olo oli vähän
tunnoton, huumaantunut ja "jäykkä".
Kerkesin tulla vähän vireemmäksi,
niin joku taisi tuikata kanyylista vielä
kipulääkettä ja sitten paarit
kurvasi takaisin kohti osastoa.
Kurkussa ei tuntunut yhtään kipua,
olin ihan ihmeissäni!
Jännitti kovasti, että
sitten kun kivut alkaa,
niin millaisia on luvassa...Kääk!
Antibioottia ja kipulääkettä tuli tipalla
ja olo oli ihan loistava, aika-ajoin
lähes kivuton, seuraavaan yöhön asti,
mutta sittenkään ne ei olleet
läheskään niin valtavia
kun odotin.
Oli ehkä erilaista säteilyä poskiin
ja leukaan.
Ei edes nielemiskipu
ollut puoliakaan siitä
kun aiemmin,
jolloin yhteen nielaisuun keskittyi
kymmenen sekunttia
ja keskitti kaikki voimansa,
koska nielaisu oli pakko tehdä
ja tiesi, että se sattuu niin,
että vie melkein tajun.
Eikä siihen auta jäät eikä mitkään
apteekin pastillit pätkääkään,
koska kipu lähtee jostain syvemmältä.
------------------------
Tänään, torstaina sain lääkäriltä
lopulta kuulla,
että olikin ollut iso paise
kurkun vasemmassa reunassa
ja toinen pienempi paise
oikeassa reunassa
ja sen lisäksi leikattiin nielurisat,
joista toinen oli niin tulehtunut ja "kuuma",
että se kudos on kuulemma niin mureaa,
että leikkausjälki saattaa jäädä
tuon mureuden takia liian rosoiseksi,
jolloin saattaa joutua vielä
myöhemmin
"siistimis" leikkaukseen.
Mutta se tehdään vasta sitten,
kun lopputarkastus on suoritettu
jolloin kudos on kiinteä ja kylmä...eli terve.
(kuinkahan paljon kehosta lähti painoa noiden
paiseiden ja risojen leikkauksesta,
on sitä varmaan 25 grammaa nyt laihempi)
Sitten kun kuulin nuo paiseet,
niin tajusin, että ne kaikki vanhat
kamalat kivut ei ollutkaan
mitään pelkkää angiinaa
ja parasta ne ei enää todellakaan palaa
välttämättä koskaan,
koska ne on
nyt leikattu pois.
Imusolmukkeet on kyllä vielä isot
ja kosketus arat,
mutta niihin ei satu kokoajan : )
Eli nielurisaleikkaus-kipu
on pahimmillaan noin puolet
kurkkupaiseen kivusta,
risakipu on lähinnä pintakipua,
johon auttaa jäät ja kaikki kylmä
kaulalla ja poskilla.
Ja sen päälle vielä särkylääkkeet.
-------------
Kurkkasin eilen iltapäivällä kurkkuun,
(juu ei sitä passaa ruoka-aikana ihastella),
mutta avaraa on edelliseen päivään verrattuna...
...melkein kaiku vastaa kun sinne huudetaan...
oma ääneni vissiin "väsyi" puhumisesta
ja kuulostin ihan vanhalta värisevältä robotilta!
Ei muutakuin taas nukkumaan...
aamupalaa syömättä, verikokeilla
...ja odottamalla lääkäriä...
...mitähän se sanoo,
onko se vielä samaa mieltä
kun eilen...
(aamu CRP oli noussut vielä eilisestä 319:ään,
tosin tämä tiedettiin vasta leikkauksen jälkeen)
...lääkäri tuli heti ennen ysiä
siihen sängyn päätyyn ja sanoi,
että katsotaan kurkkuun
ja päätetään sitten
että leikataanko vai ei.
(Ajattelin, että EI voi olla mitään
sellaista vaihtoehtoa, ettei nukuteta
eli miten niin ei leikattais??!!
Muuten mie romahan taas!)
Kipitin kiltisti lääkärin
perässä hoitohuoneeseen
ja hän viittoi hoitotuoliin...
Yritin olla esimerkillinen.
Sanoin taas "AAAAAA"
ja hengitin syvään
ja yritin olla jännittämättä
ja pitää olkapäät alhaalla,
vaikka se pirun lusikan
painaminen kieleen sattui!
...lääkäri kurkkasi kurkkuun.
"Juu, kyllä se on niin turvoksissa,
että leikataan molemmat
nielurisat tänään ja samalla
leikataan kurkkupaise.",
Eli oli vissiin lääkärille selkeä asia,
että sellainen paisekin siellä jossain on.
Varmistin vielä, että "Ja nukutuksessa?"
"Juu"
"Monelta?"
"Sitä ei voi vielä tietää,
milloin leikkaussali on valmis."
Enempää mulla ei kysymyksiä ollut.
Nyt pystyn lopun odotusajan kärvisteleen
vaikka päällä seisoen,
pääasia että tää juttu menee just sillain
kun viimeviikolla ajattelin,
kun opiskelin/googlasin kurkkupaisetta
ja kauhulla suhtauduin "operaatioon",
että hereillä ollessa mulle ei kyllä
työnnetä mitään härpäkettä kurkusta.
Olipas leikkauspäätös vallan erinomainen!
Nyt saan "operaatioon" nukutuksen
ja samalla tuskalla lähtee
paiseen lisäksi nielurisat!
Saattaa vähentää mahdollista
kuorsaustani yms...
Jos tästä angiinasta ja paiseesta
olisi tullut jatkuvaa kierrettä,
olisi tullut jatkuvaa kierrettä,
niin kierteen loppumiseen
nielurisat olisi poistettu
jokatapauksessa myöhemmin.
Näin säästettiin
yhteiskunnanrahoja,
kaikkien aikaa,
turhaa kärsimystä
ja työstä poissaoloja.
nielurisat olisi poistettu
jokatapauksessa myöhemmin.
Näin säästettiin
yhteiskunnanrahoja,
kaikkien aikaa,
turhaa kärsimystä
ja työstä poissaoloja.
----------------------
Ennen kymmentä aamulla taisin olla
jo kiikutettuna leikkaussaliin,
yksi hoitaja alkoi virittään
verenpaine mittaria ja toinen vaihtoi
kanyylin paikan...kauhee sählinki päällä...
...esilääkitystä
ei sen enempää annettu,
lääkitys kipuihini oli varmaan
enemmän kuin riittävä,
jännitin hetkeä, että milloin
se tapahtuu, nukahtaminen,
ajattelin, että tuikkaavatko ne
kanyylista suoneen jotain ainetta...
...sitten hiipi kasvojen alapuolelta
kasvojen yläpuolelle joku maski,
kerkesin ehkä vähän irvistää
maskin hajulle, sitten lähti taju.
Sen jälkeen hoitajat vasta
varmaan laski maskin iholle asti,
mutta mä olin umpiunessa
jo ennen kun maski
edes koski ihoani.
----------------------------
Olin niin tajuton, ettei jäänyt edes
mitään unia kerrottavaksi.
Jossain kohtaa aloin heräämään
ja heti tultiin sanomaan,
että olet heräämössä.
Katsoin mielestäni ympärilleni
ja näin kauheasti hyllyjä ja kirjoja.
Ajattelin, että tää on kyllä joku kirjasto
eikä heräämö, ei näytä yhtään sairaalalta!
Pikkuhiljaa seurailin mitä ympärillä tapahtuu,
kyllä siellä makaili muitakin potilaita,
ja hoitajat kävelee kiireellä ees ja taas.
On tämä sittenkin se heräämö!
Väritkin seinissä alkoi tulla
sairaalan väreihin ja kirjahyllyt
muuttui ihan vaan tavallisiksi hyllyiksi
ja kaapistoiksi.
Joku kysyi ohimennessään,
että onko huono olo?
Vastasin, että ei tai pyöritin päätäni,
en muista, mutta ei fiilis ollut
mikään ihan hyväkään,
mutta ei kyllä pahakaan.
Olo oli vähän
tunnoton, huumaantunut ja "jäykkä".
Kerkesin tulla vähän vireemmäksi,
niin joku taisi tuikata kanyylista vielä
kipulääkettä ja sitten paarit
kurvasi takaisin kohti osastoa.
Kurkussa ei tuntunut yhtään kipua,
olin ihan ihmeissäni!
Jännitti kovasti, että
sitten kun kivut alkaa,
niin millaisia on luvassa...Kääk!
Antibioottia ja kipulääkettä tuli tipalla
ja olo oli ihan loistava, aika-ajoin
lähes kivuton, seuraavaan yöhön asti,
mutta sittenkään ne ei olleet
läheskään niin valtavia
kun odotin.
Oli ehkä erilaista säteilyä poskiin
ja leukaan.
Ei edes nielemiskipu
ollut puoliakaan siitä
kun aiemmin,
jolloin yhteen nielaisuun keskittyi
kymmenen sekunttia
ja keskitti kaikki voimansa,
koska nielaisu oli pakko tehdä
ja tiesi, että se sattuu niin,
että vie melkein tajun.
Eikä siihen auta jäät eikä mitkään
apteekin pastillit pätkääkään,
koska kipu lähtee jostain syvemmältä.
------------------------
Tänään, torstaina sain lääkäriltä
lopulta kuulla,
että olikin ollut iso paise
kurkun vasemmassa reunassa
ja toinen pienempi paise
oikeassa reunassa
ja sen lisäksi leikattiin nielurisat,
joista toinen oli niin tulehtunut ja "kuuma",
että se kudos on kuulemma niin mureaa,
että leikkausjälki saattaa jäädä
tuon mureuden takia liian rosoiseksi,
jolloin saattaa joutua vielä
myöhemmin
"siistimis" leikkaukseen.
Mutta se tehdään vasta sitten,
kun lopputarkastus on suoritettu
jolloin kudos on kiinteä ja kylmä...eli terve.
(kuinkahan paljon kehosta lähti painoa noiden
paiseiden ja risojen leikkauksesta,
on sitä varmaan 25 grammaa nyt laihempi)
Sitten kun kuulin nuo paiseet,
niin tajusin, että ne kaikki vanhat
kamalat kivut ei ollutkaan
mitään pelkkää angiinaa
ja parasta ne ei enää todellakaan palaa
välttämättä koskaan,
koska ne on
nyt leikattu pois.
Imusolmukkeet on kyllä vielä isot
ja kosketus arat,
mutta niihin ei satu kokoajan : )
Eli nielurisaleikkaus-kipu
on pahimmillaan noin puolet
kurkkupaiseen kivusta,
risakipu on lähinnä pintakipua,
johon auttaa jäät ja kaikki kylmä
kaulalla ja poskilla.
Ja sen päälle vielä särkylääkkeet.
-------------
Kurkkasin eilen iltapäivällä kurkkuun,
(juu ei sitä passaa ruoka-aikana ihastella),
mutta avaraa on edelliseen päivään verrattuna...
...melkein kaiku vastaa kun sinne huudetaan...
Alkuillastakin olin leikkauksen jäljiltä
ihan tokkurassa,
joten testasin piruuttani nukkumista,
jokos sitä pystyis nukkuun
yli 10 minuuttia putkeen.
Koska hengitysaukko
oli leikkauksen jäljiltä isompi,
niin kyllä, pystyin nukkumaan
putkeen yli tunnin!
ihan tokkurassa,
joten testasin piruuttani nukkumista,
jokos sitä pystyis nukkuun
yli 10 minuuttia putkeen.
Koska hengitysaukko
oli leikkauksen jäljiltä isompi,
niin kyllä, pystyin nukkumaan
putkeen yli tunnin!
Enkä herännyt kertaakaan siihen tunteeseen,
että nyt on saatava happea!
-----------------
Pinnalliset unenpätkät on olleet
koko sairaalassa olo ajan ihan kummallisia...
...yhdessä unessa olin varmasti Saimi-mummin
ja Eikan olkkarissa nukkumassa
sillä siellä haisi Jansu...
...taisin sanoa ääneen,
että "Tulen sinne keittiöön nyt nukkumaan,
kun toi kellon ääni ärsyttää"...
Onneksi kukaan hoitaja ei kuullu
muminaani...heräsin ja tajusin
sanoneeni kaiken ääneen ja
se leuan alla ollut kylmäkääre
haisee ihan Jansulta ja huoneen kellon
ääni muistuttaa Saimin ja Eikan
olohuoneen kellon raksustusta.
------------
Toinen uni oli ihan vaan väläys...
...ajettiin kesällä auringonpaisteessa
golf-autolla
minä, Kaitsu ja se kurkkulääkäri...
Oikeesti me rampattiin Kaitsun kanssa
vuosia sitten loppuajat
tuolla samalla lääkärillä,
joka juuri eilen aamulla teki
sen minun leikkauspäätöksen.
--------------------
Useimmat unet oli sellaisia
pieniä hassuja...tunsin,
että kädessäni on autonavaimet,
sitten nukahdin ja heräsin samantien
nappamaan kädestä putoavat avaimet...
...ja sitten oikeasti heräsin siihen
kun käsi heilahtaa nappaamaan
olemattomia avaimia.
Siis kaikennäköisiä
ihan pimeitä pieniä unia...
...saattoi olla lääkitys kohdallaan.
---------------------------
Eilen leikkausiltanaettä nyt on saatava happea!
-----------------
Pinnalliset unenpätkät on olleet
koko sairaalassa olo ajan ihan kummallisia...
...yhdessä unessa olin varmasti Saimi-mummin
ja Eikan olkkarissa nukkumassa
sillä siellä haisi Jansu...
...taisin sanoa ääneen,
että "Tulen sinne keittiöön nyt nukkumaan,
kun toi kellon ääni ärsyttää"...
Onneksi kukaan hoitaja ei kuullu
muminaani...heräsin ja tajusin
sanoneeni kaiken ääneen ja
se leuan alla ollut kylmäkääre
haisee ihan Jansulta ja huoneen kellon
ääni muistuttaa Saimin ja Eikan
olohuoneen kellon raksustusta.
------------
Toinen uni oli ihan vaan väläys...
...ajettiin kesällä auringonpaisteessa
golf-autolla
minä, Kaitsu ja se kurkkulääkäri...
Oikeesti me rampattiin Kaitsun kanssa
vuosia sitten loppuajat
tuolla samalla lääkärillä,
joka juuri eilen aamulla teki
sen minun leikkauspäätöksen.
--------------------
Useimmat unet oli sellaisia
pieniä hassuja...tunsin,
että kädessäni on autonavaimet,
sitten nukahdin ja heräsin samantien
nappamaan kädestä putoavat avaimet...
...ja sitten oikeasti heräsin siihen
kun käsi heilahtaa nappaamaan
olemattomia avaimia.
Siis kaikennäköisiä
ihan pimeitä pieniä unia...
...saattoi olla lääkitys kohdallaan.
---------------------------
oma ääneni vissiin "väsyi" puhumisesta
ja kuulostin ihan vanhalta värisevältä robotilta!
Ei muutakuin taas nukkumaan...
Tiesin, että hoitaja tulee laittaan
puoliltaöin antibioottilitkut valuun...
...luulin sopivasti heränneeni
ennen hoitajan tuloa...
...se alkoi kohta huhuilla ovelta,
että onko kaikki hyvin?
Vastasin, että on,
mutta tuutko sä laittaan sen antibiootin.
Juu, se valuu jo.
puoliltaöin antibioottilitkut valuun...
...luulin sopivasti heränneeni
ennen hoitajan tuloa...
...se alkoi kohta huhuilla ovelta,
että onko kaikki hyvin?
Vastasin, että on,
mutta tuutko sä laittaan sen antibiootin.
Juu, se valuu jo.
Kylläpäs oli täti puuhaillut
vieressäni pullojen kanssa hiljaa
vieressäni pullojen kanssa hiljaa
Aika sikeessä olin tainnut nukkua.
Sitten havahduin, että
olen saanut tähän mennessä
vasta yhden jätskin
vasta yhden jätskin
ja leikkauksesta heräämisestä on
kulunut jo 12 tuntia aikaa!
Oli tilattava hoitajalta yksi yömehujää,
Koska nyt PITÄÄ syödä jätskiä
koko rahan edestä.
--------------------
koko rahan edestä.
--------------------
Siinä mun KHKS:n sviitissä oli
ihan oma vessa,
ihan oma vessa,
telkku ja moottoroitu-sänky.
(eikä siihen huoneeseen koskaan
kaveria ilmaantunut, voi olla,
että pääsin eristykseen,
kun sanoin olleeni Espanjassa)
että pääsin eristykseen,
kun sanoin olleeni Espanjassa)
Yksi yö KHKS:n hostellissa
on tosin yli puolet
kalliimpi kuin Torremolinoksen hostel.
on tosin yli puolet
kalliimpi kuin Torremolinoksen hostel.
Mutta tähän KHKS:n yöpymishintaan kuuluu
vissiin tuo leikkaus,
palvelu, ruoka,
antibiootit,
kaikki lailliset särky- ja huumepillerit.
-------------------------
vissiin tuo leikkaus,
palvelu, ruoka,
antibiootit,
kaikki lailliset särky- ja huumepillerit.
-------------------------
Hoitajaparat on aika kovilla,
yhdessä vuorossa on 2 hoitajaa
ja noin 14 potilasta.
Kun yksi potilas kaatuu lattialle,
yhdessä vuorossa on 2 hoitajaa
ja noin 14 potilasta.
Kun yksi potilas kaatuu lattialle,
niin tarvitaan molemmat hoitajat
nostamaan se yksi
potilas takaisin jaloilleen.
Sillä välin kolme muuta
potilasta painaa kelloa
ja kiroo kun palvelu kestää.
Tämä yksi valittaa, että veret menee
letkussa nyt jotenkin väärään suuntaan...
...se yksi kellon painaja olin minä...
sitten hoitaja tuli hiki otsalla
ja harmitteli, kun sairaalan vehkeet
ei ole enää sitä tasoa kuin aikoinaan...
...nykyisin joka päivä saa tapella
kaiken kiireen keskellä
letkujen ja vimpaimien kanssa,
kun veret menee väärään suuntaan.
-----------------------------
nostamaan se yksi
potilas takaisin jaloilleen.
Sillä välin kolme muuta
potilasta painaa kelloa
ja kiroo kun palvelu kestää.
Tämä yksi valittaa, että veret menee
letkussa nyt jotenkin väärään suuntaan...
...se yksi kellon painaja olin minä...
sitten hoitaja tuli hiki otsalla
ja harmitteli, kun sairaalan vehkeet
ei ole enää sitä tasoa kuin aikoinaan...
...nykyisin joka päivä saa tapella
kaiken kiireen keskellä
letkujen ja vimpaimien kanssa,
kun veret menee väärään suuntaan.
Mutta lisäsi siihen perään,
että olen kuulemma helpoimpia hoidettavia,
kun ei ole neurologisia ongelmia.
että olen kuulemma helpoimpia hoidettavia,
kun ei ole neurologisia ongelmia.
Ei kuulemma pidä pelästyä,
jos välillä muista huoneista
kuuluu erilaisia huutoja.
Sanoin, etten ole kuullut vielä
mistään pän mitään häiritseviä huutoja.
jos välillä muista huoneista
kuuluu erilaisia huutoja.
Sanoin, etten ole kuullut vielä
mistään pän mitään häiritseviä huutoja.
-----------------------------
Mutta kyllä on välillä niin
hätästä hommaa,
hätästä hommaa,
että muutaman kerran
multa meinasi
hoitaja viedä
käteen teipatun
kanyylin mennessään
multa meinasi
hoitaja viedä
käteen teipatun
kanyylin mennessään
repiessään kiireessään
verenpainemittaria kädestä veke.
Tuossa jos edes puolisekunttia
malttaisi hidastaa repimisvauhtia siinä
kanyylin kohdalla, niin olisi
sairaalakammoisella
vähän turvallisempi fiilis.
-----------------------
verenpainemittaria kädestä veke.
Tuossa jos edes puolisekunttia
malttaisi hidastaa repimisvauhtia siinä
kanyylin kohdalla, niin olisi
sairaalakammoisella
vähän turvallisempi fiilis.
-----------------------
Eikä muutamalla ruumiin lämpötilan
mittaaja hoitajalla tullut mieleen kysyä,
mittaaja hoitajalla tullut mieleen kysyä,
että kumpaan korvaan haluaisin mittarin,
sillä olisin valkannut just sen toisen,
koska tää korva,
sillä olisin valkannut just sen toisen,
koska tää korva,
mihin lähes jokainen mittaaja
sen mötikkänsä työntää
hyvin reippaalla vauhdilla,
sen mötikkänsä työntää
hyvin reippaalla vauhdilla,
on lääkärini mielestä tulehtunut,
mutta en ole sitä korvakipua
oikeastaan ollenkaan rekisteröinyt,
oikeastaan ollenkaan rekisteröinyt,
Kun on ollu noita muita.
Mutta siis jos olis
tosi kipee ja tulehtunut korva,
niin kyllä sen mittarin runttaus
tosi kipee ja tulehtunut korva,
niin kyllä sen mittarin runttaus
varmasti tunnahtais...koska nytkin
kerkesi sairaalakammoinen
pari sekunttia jännittään
kun se mittari juoksi sieltä
huoneen ovelta sängyn viereen
ja jysähti korvaan.
----------------
kerkesi sairaalakammoinen
pari sekunttia jännittään
kun se mittari juoksi sieltä
huoneen ovelta sängyn viereen
ja jysähti korvaan.
----------------
Vielä yksi esimerkki siitä,
että vaikka sanot hoitajalle suoraan,
että mihin kohtaan sattuu,
että vaikka sanot hoitajalle suoraan,
että mihin kohtaan sattuu,
Niin ei se sitä muista enää
kahden sekunnin päästä...
kahden sekunnin päästä...
Yksi hoitaja näytti
opiskelijatoverilleen miten käsi,
jossa on kanyyli, teipataan,
opiskelijatoverilleen miten käsi,
jossa on kanyyli, teipataan,
että potilas pääsee suihkuun.
Opettajahoitaja tarrasi käteeni kiinni,
laittoi läpinäkyvän pienen muovipussin
siihen käden päälle
ja sit sen sormi puristi
just siitä ainoasta kipeästä kohtaa,
mistä oli eilen leikkauksessa
kanyyli siirretty toiseen kohtaan.
Sanoin, että
auts
ja (näytin kohoumaa, jossa neulanreikä)
että siinä kohtaa oli just eilen kanyyli,
opettajahoitaja kuuli minua,
vastasi,
Oho en huomannut,
jatkoi opiskelijalle opettamista
ja alkoi vetää maalarinteippiä käden ympärille,
että muovipussinsuun
ja käden välistä ei mene vettä
...ja puristi jokaisella maalarinteippikiekalla
uudestaan ja uudestaan
JUST siitä ainoasta käden KIPEÄSTÄ kohdasta...
...en viittinyt enää sanoa mitään
ajattelin van, että pitääkö sen vielä
noin monta kertaa se samperin
teippi kiertää,
kyllähän nyt vähempikin riittäis.
Tässä vaiheessa sairaalakammoinen ajattelee
ÄLKÄÄ PRKL ENÄÄ KOSKEKO MUHUN, HALUAN KOTIIN!
-----------------------------
Tänään oli aamutoimien
ja suihkussa käynnin lisäksi
sen verran luppoa, että aloin
selaamaan, mitä tietoa löydän näistä
nykyisistä lääkärikäynneistä netistä...
...tässä kohtaa pääsi nauru...
yksi ulkomaalainen työterveyslääkärimme
oli "hyvin kuunnellut ja ymmärtänyt" suomea...
Opettajahoitaja tarrasi käteeni kiinni,
laittoi läpinäkyvän pienen muovipussin
siihen käden päälle
ja sit sen sormi puristi
just siitä ainoasta kipeästä kohtaa,
mistä oli eilen leikkauksessa
kanyyli siirretty toiseen kohtaan.
Sanoin, että
auts
ja (näytin kohoumaa, jossa neulanreikä)
että siinä kohtaa oli just eilen kanyyli,
opettajahoitaja kuuli minua,
vastasi,
Oho en huomannut,
jatkoi opiskelijalle opettamista
ja alkoi vetää maalarinteippiä käden ympärille,
että muovipussinsuun
ja käden välistä ei mene vettä
...ja puristi jokaisella maalarinteippikiekalla
uudestaan ja uudestaan
JUST siitä ainoasta käden KIPEÄSTÄ kohdasta...
...en viittinyt enää sanoa mitään
ajattelin van, että pitääkö sen vielä
noin monta kertaa se samperin
teippi kiertää,
kyllähän nyt vähempikin riittäis.
Tässä vaiheessa sairaalakammoinen ajattelee
ÄLKÄÄ PRKL ENÄÄ KOSKEKO MUHUN, HALUAN KOTIIN!
-----------------------------
Tänään oli aamutoimien
ja suihkussa käynnin lisäksi
sen verran luppoa, että aloin
selaamaan, mitä tietoa löydän näistä
nykyisistä lääkärikäynneistä netistä...
...tässä kohtaa pääsi nauru...
yksi ulkomaalainen työterveyslääkärimme
oli "hyvin kuunnellut ja ymmärtänyt" suomea...
Hänen mielestä olin saanut "V-Penista vatsakipu ja ruipuli",
kun sanoin penisiliinistä tulleen vatsakipuja ja ummetusta.
CRP stoorista sillä meni pari ensimmäistä
lukemaa väärin päin,
sen mielestä ensin oli 90
ja sitten penisiliinillä laski 36...
...mutta totuus oli niin päin,
että se tulehdusarvo ei
pudonnut sillä antibiootilla,
vaan nousi ma 36 - pe 90
ja sitten laski vkonlopun aikana 43.
---------------------------
Timppa kävi kanssa
sairaalalla omilla asioillaan tänään,
poikkesi moikkaamaan ja haukkui
ensitöikseen mun sukat,
kun olin laittanut ne väärin päin.
Kerettiin turista hetki.
---------------------------
kun sanoin penisiliinistä tulleen vatsakipuja ja ummetusta.
CRP stoorista sillä meni pari ensimmäistä
lukemaa väärin päin,
sen mielestä ensin oli 90
ja sitten penisiliinillä laski 36...
...mutta totuus oli niin päin,
että se tulehdusarvo ei
pudonnut sillä antibiootilla,
vaan nousi ma 36 - pe 90
ja sitten laski vkonlopun aikana 43.
---------------------------
Timppa kävi kanssa
sairaalalla omilla asioillaan tänään,
poikkesi moikkaamaan ja haukkui
ensitöikseen mun sukat,
kun olin laittanut ne väärin päin.
Kerettiin turista hetki.
---------------------------
Pari kehitysideaa pälkähti
jossain vaiheessa...
jossain vaiheessa...
Asentaisin jokaisen huoneen
seinälle elektronisen taulun,
seinälle elektronisen taulun,
joka syttyy aamulla,
siinä on päivämäärä ja kellonaika
siinä on päivämäärä ja kellonaika
ja aamuisin teksti:
Hyvää huomenta Piia
Aamupala tarjoillaan kello 8
Lounas tarjoillaan kello 11 jne
Tippapullon aineisto vaihdetaan tänään
klo 6 ja klo 7 ja klo 16 ja klo 18 jne...
Tänään BINGO 2.krs huoneessa 11
klo 14-15, tervetuloa!
klo 14-15, tervetuloa!
Elektronisessa taulussa
olisi ihan niinkuin perustietoa,
että mitä täällä sairaalassa on,
välillä siinä vois pyörähtää
kahvilan päivän menu,
pullatarjoukset ja aukioloajat yms...
------------------
olisi ihan niinkuin perustietoa,
että mitä täällä sairaalassa on,
välillä siinä vois pyörähtää
kahvilan päivän menu,
pullatarjoukset ja aukioloajat yms...
------------------
Tai sitten kehitys voisi olla niin,
että jokaiselle annetaan sellainen pikkutabletti kaulaan,
vähän niinkuin Real Madridin kotikentän
esittelykierroksella.
että jokaiselle annetaan sellainen pikkutabletti kaulaan,
vähän niinkuin Real Madridin kotikentän
esittelykierroksella.
Siihen ladataan potilaan tiedot
ja vaikkapa helpolla sormitunnisteella
ja vaikkapa helpolla sormitunnisteella
potilaan tunnistaminen ym salaukset ja varmenteet.
siinä olis aina ensin tuollainen infosivu
ruokailuajoista ym,
sieltä löytyisi potilaan
päivän ohjelma
henkilökohtaisineen lääkityksineen
ja aikoineen.
sieltä löytyisi potilaan
päivän ohjelma
henkilökohtaisineen lääkityksineen
ja aikoineen.
Lisäksi siellä voisi chättäilemällä
kysyä vuorossa olevalta
omalta hoitajalta asioita...
(koska minäkin koitan olla
painamatta tuota hoitajan
kutsunappia, muutakuin
kysyä vuorossa olevalta
omalta hoitajalta asioita...
(koska minäkin koitan olla
painamatta tuota hoitajan
kutsunappia, muutakuin
sitten kun on pakko.
yritän sitten samalla kertaa
muistaa kysyä kaikki
mielessä pyörivät kysymykset
ja joka kerta puolet
asioista unohtuu kysyä)
muistaa kysyä kaikki
mielessä pyörivät kysymykset
ja joka kerta puolet
asioista unohtuu kysyä)
...jos olisi tuo chat-mahdollisuus,
niin voisin kasailla kysymyksiäni
niin voisin kasailla kysymyksiäni
ajan kanssa ja sitten painaa vasta lähetä.
Näin säästyisi kaikkien aikaa,
koska osa kysymyksistä
selviäis sekunnissa tai
viimeistään sitten kun hoitaja
palaa tietokoneelleen.
koska osa kysymyksistä
selviäis sekunnissa tai
viimeistään sitten kun hoitaja
palaa tietokoneelleen.
Sitten siinä tabletissa
olisi tulevat hoitotoimenpiteiden
ja tippapullojenvaihto ajat,
lisäksi päivän verikokeiden
tulevat tiedot
ja menneiden tulokset
tulisi reaaliajassa,
olisi tulevat hoitotoimenpiteiden
ja tippapullojenvaihto ajat,
lisäksi päivän verikokeiden
tulevat tiedot
ja menneiden tulokset
tulisi reaaliajassa,
nyt tiedot menee "Omaan Kantaan"
liian pitkällä viiveellä.
liian pitkällä viiveellä.
--------------------------------
Tänään CRP oli laskenut 247,
joten pääsin illan suussa kotiin.
joten pääsin illan suussa kotiin.
Siitä huomiset ruuat jäätymään...
...ja eiköhän tää sairaalakammo ole osittain jo taputeltu : )
...ja eiköhän tää sairaalakammo ole osittain jo taputeltu : )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti